Huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista on noussut puheenaiheeksi pääkaupunkiseudulla riehuvan nuorisojengin ja Ylen koulukiusaamiskeskustelun takia.
Koulu on saanut osansa kritiikistä. Oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten kanssa työskentelevä nuorisotyöntekijä Heikki Turkka sanoo, että koulun pitäisi pystyä puuttumaan suoraan häiriökäyttäytyjiin eikä heidän yksittäisiin tekoihinsa.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen tunnistaa ongelman. Hän sanoo, että leikkaukset ja opetusresurssien puute vaikeuttaa tilannetta. Lahtisen mukaan on kestämätöntä, että lomautusten ja sijaiskieltojen seurauksena yhden opettajan vastuulle on lykätty väliaikaisesti jopa 78 oppilasta.
Lahtinen sanoo, että opetukseen kohdistuvat leikkaukset lisäävät eriarvoisuutta ja heikentävät sekä oppilaiden että opettajien jaksamista. Tällaisessa tilanteessa tukea tarvitsevat kärsivät eniten.
– Säästöjen takia luokkakoot kasvavat ja sijaiskieltojen takia yhden opettajan vastuulla voi olla samanaikaisesti useita luokkia. Silloin lapsille ei mitenkään voida taata turvallista oppimisympäristöä.
– Luojan kiitos mitään ihan kamalaa ei ole vielä tapahtunut.
Lahtisen mukaan turvaton oppimisympäristö on perusopetuslain vastainen. Hän vaatiikin lakiin selviä kirjauksia siitä, mitä koulun pitäisi vähimmillään tarjota lapsille.
– Lainsäädännön pitäisi olla niin täsmällinen, että siellä lukisi, mitä asioita on vähintään noudatettava, oli rahaa tai ei. Esimerkiksi yli 20 oppilaan ryhmiä ei saisi olla. Tai jos on esimerkiksi 60 oppilasta samassa ryhmässä, pitäisi olla vähintään kolme opettajaa opettamassa ja jakamassa ryhmää.
– Liian suurien ryhmäkokojen takia opettajan on vaikea havaita, kuka kiusaa ja kuka häiriköi.
Satsaukset tulevat takaisin
Lahtinen sanoo, että Englannissa tehdyn selvityksen mukaan jokainen koulujen käyttäytymishäiriöihin laitettu punta maksoi itsensä takaisin 84 puntana, eli 84-kertaisesti.
– Koulukiusaamiseen liittyvissä toimenpiteissä yksi punta tuotti 14 puntaa. Suomessakin joka ikinen päivä jää nuoria työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien takia. Mielenterveysongelmien syyt syntyvät usein jo nuorena. Sen takia on tärkeä satsata nuorten palveluihin.
Mutta mitä siitä seuraa, jos euroja tai puntia otetaan entistä enemmän pois koulutuksesta?
– Siitä ei seuraa mitään hyvää. Siitä seuraa lisää eriarvoisuutta. Ne, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, jotka tarvitsisivat tukea, ne siinä jälkeen jäävät.
Säästöjen alla kouluissa saattaa muhia todellinen aikapommi. Lahtinen muistuttaa, että 1990-luvun alun lamassa lasten ja nuorten palveluista, kuten päivähoidosta ja opetuksesta säästettiin. Vuonna 1987 syntynyt ikäluokka oli 1990-luvun pahimman laman aikaan aloittanut peruskoulun, ja THL:n tutkimuksen mukaan heistä 50–60 prosenttia oli kärsinyt mielenterveysongelmista 21 ikävuoteen mennessä.
THL:n tutkimus ei suoraan väitä, että ikäluokan ongelmat johtuisivat peruskouluun kohdistuneista leikkauksista.
Lahtisen mukaan leikkaukset näkyvät väistämättä nuorten hyvinvoinnissa.
– Jos nuorilta viedään opettajat pois, tulee kalliita kustannuksia. Kiusaaminen lisääntyy, kun kukaan ei ole läsnä, ja nuoret voivat kouluissa entistä huonommin.