Väestötietojärjestelmässä on viimeksi kuluneiden parin vuoden aikana paljastunut lähes 300 väärinkäytöstä. Väestörekisterikeskuksen ylijohtajan Ritva Viljasen mukaan kyse on ollut virkamiesten uteliaisuudesta ja ajattelemattomuudesta. Asiasta kertoi MTV3:n uutiset tiistaina.
Keskus on tehnyt vuoden 2001 jälkeen kolme pistokoetta, ensimmäisen samana vuonna Lahden MM-hiihtojen aikaan. Keskus seurasi tietokoneen muistin lokitiedoista, ketkä virkamiehet katsoivat päätteiltään doping-vyyhtiin sekaantuneiden tietoja.
"Noin 190 virkamiestä sadassa organisaatioyksikössä oli katsonut tietoja väärin perustein", Viljanen laskee. Toisessa kokeessa seurattiin Myyrmannin pommimiehen Petri Gerdtin tietojen katsojia - tästä jäi kiinni noin 60 virkamiestä 50 organisaatiossa. Kolmas koe seurasi viime kevään uuden hallituksen ministerien tietoja. Selvitys on vielä kesken, mutta määrät ovat pienemmät kuin Gerdtin tapauksessa.
"Näissä tapauksissa kyse on ollut ajattelemattomuudesta. Tietoja ei ole väärinkäytetty, eikä kyselyn kohdetta ole vahingoitettu", Viljanen sanoo. Hänen mukaansa kiinnijääneistä valtaosa on saanut virkamieslain mukaisen huomautuksen.
Keskuksen ylläpitämässä väestötietojärjestelmässä on kaikkien suomalaisten henkilötiedot sekä tietoja mm. perheestä, äidinkielestä, uskonnosta ja kiinteistöomistuksista.
Rekisteriin on myönnetty suora käyttöoikeus 25 000 virkamiehelle. Kaikilla ei ole käytössään kaikkia rekisterin osa-alueita, vaan tietoja saavalla pitää olla lain mukainen oikeus niihin. Virkamies ei saa hakea tietoja muihin kuin lain määrittämiin tarpeisiin. Suurimmat käyttäjät ovat oikeushallinto, poliisi, kansaneläkelaitos ja verottaja. Vuosittain tehdään noin 20 miljoonaa kyselyä.