Sisäministeri Paula Risikko (kok.) on kutsunut Suomen piispat keskustelemaan muun muassa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden suojelusta, kertoo MTV.
Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan kirkko on varautunut suojelemaan turvapaikanhakijoita, jotka saavat kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Risikon mukaan lähtökohta pitää olla se, ettei Suomeen tule laittomasti maassa olevien uutta joukkoa tai ettei nykyinen joukko kasva, vaan vapaaehtoinen palauttaminen saadaan hoidettua tyylikkäästi.
Monet suomalaisjärjestöt aikovat jatkaa paperittomien auttamista sisäministeriön kannasta huolimatta. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg toivoi Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa, ettei kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille tarjottaisi hätämajoitusta, koska se hänen mukaansa "antaa ihan vääränlaisen viestin".
Paperittomien määrän uskotaan kasvavan, koska kaikki kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet eivät lähde Suomesta. Monet Maahanmuuttoviraston kielteiseen päätökseen tyytymättömät turvapaikanhakijat ovat valittaneet hallinto-oikeuteen ja odottavat nyt ratkaisua.
Esimerkiksi kotimajoitusta turvapaikanhakijoille välittävä Refugees Welcome -verkosto kannustaa ihmisiä jatkamaan auttamista. Verkoston koordinaattori Mirka Seppälä huomauttaa STT:lle, että toiminta perustuu luottamukseen, eikä hallinto-oikeuden kielteinen kanta voi sitä viedä.
- Paperittoman majoittaminen ei ole laitonta. Vaikka turvapaikkapäätös olisi kielteinen, ihminen pysyy samana.
Myös esimerkiksi Hirundon päiväkeskus Helsingissä kertoo Sunnuntaisuomalaisessa kasvattavansa majoituskapasiteettiaan ja Naisasialiitto Unioni on ilmoittanut Facebookissa tarvittaessa pyrkivänsä tarjoamaan majoitusta.
Samoin paperittomille terveydenhoitoa tarjoavan Global Clinicin Turun klinikan tiedottaja Miila Nieminen kertoo, että klinikalla varaudutaan potilasmäärien lisääntymiseen. Tiloja on järjestetty uudelleen ja osa potilaista ohjataan lääkärin sijaan terveydenhoitajan vastaanotolle.
Myös kansliapäällikkö Nerg ymmärtää ihmisten halun auttaa. Hän kertoo STT:lle, että yksi suomalaisen yhteiskunnan perusarvoista on se, että heikommassa asemassa olevaa autetaan.
- Yksittäinen apu voi kuitenkin olla kokonaisuuden kannalta haitallista, Nerg toteaa sähköpostitse.
Nergin mukaan akuutti humanitaarinen apu on aina viranomaisten vastuulla.
