MTK:n nautajaoston puheenjohtaja, siilinjärveläinen maanviljelijä Tomi Toivanen ei pidä yhtäkään Luxemburgissa sovittua tukivaihtoehtoa sopivana suomalaisille nautatiloille. Hän sanoo päätöksen pahimmillaan johtavan naudanlihan tuotannon selvään vähenemiseen.
Vaikka suurin osa EU:n suorasta maataloustuesta päätettiin nyt irrottaa tuotannon määrästä, osa nautatuesta voidaan maksaa tuotannon perusteella. Jäsenmaat voivat valita kolmesta mallista.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa tila saisi säilyttää emolehmien tuen kokonaan, jolloin myös teuraspalkkioista saisi säilyttää 40 prosenttia. Toisena vaihtoehtona olisi säilyttää kaikki teuraspalkkiot. Kolmannessa mallissa tila voisi säilyttää 75 prosenttia sonnipalkkioista.
"Vakiintuneen tuotannon tiloille päätökset eivät ole kovin pahoja. Sen sijaan uusia tulokkaita rajoitukset tuskin houkuttelevat."
Suomalaisten nautatilojen oma tuotanto on tällä hetkellä ainakin jokseenkin tasapainoinen kotimaisen kulutuksen kanssa. Toivasen mukaan tuotanto ei kuitenkaan kestä juuri minkäänlaista heikennystä. Emolehmien määrää pitäisi hänen mielestään nostaa, jotta kotimainen tuotanto voitaisiin turvata.
Hän ei vielä uskalla arvioida, miten eri vaihtoehdot tulevat suomalaisilla nautatiloilla jakautumaan.
"Jos kolmesta pahasta olisi valittava, ottaisin vaihtoehdon, jossa emolehmien tuen saisi säilyttää kokonaan. Vielä parempi vaihtoehto olisi, jos emolehmätuotantoa saisi lisätä ja tuet säilyisivät samana", Toivanen esittää.
Maidontuotannolle menetyksiä
Maidontuottajille EU:n tukipäätös merkitsee tulojen heikkenemistä etenkin voin hinnanalennusten vuoksi. MTK:n maitovaliokunnan sihteeri Sami Kilpeläinen arvioi, että keskivertotilalle tulojen menetykset voivat olla 15 prosentin luokkaa vuodessa.
"Tässä ei taas ole mitään järkeä. Yrittäjyys tästä hommasta katoaa", kuuluvat keskisuomalaisen perhetilan isännän ensimmäiset kommentit Luxemburgin päätöksestä.
Runsaan 50 hehtaarin maitotilalla on kolmisenkymmentä lehmää. EU:n päätöksen myötä isäntä uskoo tilan menettävän vuosituloistaan ainakin 15 prosenttia, kenties enemmän.
"Tällaisia palkanalennuksia on kuitenkin ollut pitkin matkaa. Tuntipalkka lypsykarjatilalla on mummon markoissa ollut parinkympin luokkaa. Jos tästäkin vielä raapaistaan pois, niin ei hyvä tule", isäntä sanoo.
Uusia järjestelyjä hän ei kuitenkaan aio tilallaan tehdä. Kymmenen vuoden aikana tuotanto on kuusinkertaistunut. Tuotannon lisääminen ei kuitenkaan enää ole mahdollista.