Maatalouden etujärjestön puheenjohtaja tyrmää Luken skenaarioiden oletukset. Eläintuotantoa ei hänen mielestään pidä vähentää, vaan ilmastotavoitteisiin tulisi pyrkiä ilman isoja rakennemuutoksia.
Maatalouden mittavat metsitystalkoot ilmakehän hiilen sitomiseksi eivät saa ymmärrystä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestöstä (MTK).
– Suomen peltojen laajamittainen metsittäminen olisi täysin vastuutonta maailman ruokaturvan kannalta, jyrähtää etujärjestön puheenjohtaja Juha Marttila.
Hän ei myöskään tue ajatuksia kotieläintuotannon vähentämisestä ilmastosyistä. Tätä hän perustelee erityisesti proteiiniomavaraisuudella.
– Eläintuotantoon on investoitava. Samaan aikaan tulee tehdä kaikki voitava, jotta tuotannon ilmastopäästöt saadaan minimoitua.
Lihaa viedään, jos sitä ei syödä kotona
MTK teetti vastikään kyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten lihansyöntiä.
Tuloksissa näkyi selvä kahtiajako alle ja yli 30-vuotiaiden lihankulutuksessa: nuoremmista jo joka kuudes elää vastausten mukaan ilman liharuokaa. Eroja oli myös etelän ja pohjoisen sekä kaupunkien ja maaseudun välillä.
Kertooko tulos kytevästä murroksesta ja kuinka paljon suomalaiskuluttajien ruokailutavat lähitulevaisuudessa mahdollisesti muuttuvat? Siihen Marttila ei ota kantaa.
Eläintuotannon määrään muutos ei kuitenkaan saa etujärjestön mielestä vaikuttaa.
– Jos kotimaan kulutus vähenee, Suomen on vietävä enemmän, Marttila toteaa.
Ei määrää, vaan menetelmiä
Ilmastovaikutuksia tulisi Marttilan mielestä vähentää tuotantomäärien leikkaamisen sijaan panostamalla "ilmastoviisaaseen" tuotantoon.
Hän sanoo, että Suomessa eläintuotannon olosuhteet tasaavat ruuantuotannon riskejä muuttuvissa ilmasto-oloissa. Lisäksi tuotanto hyödyntää tehokkaasti hiiltä sitovaa nurmea.
Myös suomalaisen kauran ja siitä valmistettujen kuluttajatuotteiden kysyntä kasvaa Marttilan mukaan maailmalla.
– Ilmastotehokkuus, veden riittävyys, eläinten hyvinvointi ja ruuan turvallisuus ovat tulevaisuuden markkinavaltteja, joihin Luke ei juurikaan ottanut kantaa. Ala itse uskoo näihin.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ilmastoskenaarioita viime viikolla esitellyt tutkimusprofessori Heikki Lehtonen kuitenkin huomautti, että ilmastotoimet ohjaavat maatalouden kehitystä myös muualla. Siksi hän katsoi, ettei Suomi välttämättä saa tästä kilpailuetua.
Yhdestä asiasta samaa mieltä
Ilmastovaikutusten vähentämistä MTK pitää siis joka tapauksessa tärkeänä. Juha Marttilan mukaan ainoa oikea tavoite on hiilineutraali maatalous.
– Tavoite on mielestämme mahdollinen.
Järjestön käsitykset alan päästövähennysmahdollisuuksista poikkeavat kuitenkin huomattavasti Luken ilmastoskenaarioiden laskelmista, joissa vasta roima eläintuotannon vähentäminen ja laajat metsitykset voivat johtaa päästöjen puolittumiseen.
– Tulokset ovat sellaisia, kuin noilla oletuksilla saadaan, eikä kunnianhimo alan kehittämiseen ole korkealla, Marttila kritisoi.
Ainakin yhdestä asiasta Luke ja MTK ovat samaa mieltä: teknologia auttaa kasvattamaan satotasoja ja samalla vähentämään päästöjä.
MTK katsoo, että päästöt saadaan puolitettua jo tällä ja resurssitehokkuudella. Turvemaiden päästöjen kimppuun päästäisiin mittavalla investointiohjelmalla ja hyvillä viljelykäytännöillä.
– Siirrytään uusiutuvaan energiaan. Sitä riittää paitsi maatilakäyttöön myös myytäväksi. Loppu viimeistellään hiilen sitomisen tehostamisella, puheenjohtaja listaa.
Hän huomauttaa, että peltomaan hiilensidontaa tutkitaan kiivaasti, ja päästökertoimiin on hänen mukaansa tulossa tarkennuksia.
"Miten Suomi kykenee vastaamaan haasteeseen"
Luken mukaan aktiiviviljelystä on joka tapauksessa jäämässä noin 200 000 peltohehtaaria kannattamattomuuden vuoksi. Tätä Juha Marttila ei kiistä.
– Tällainen uhka on olemassa. Pahimmillaan tämä tarkoittaisi suurten alueiden autioitumista Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Tästä huolimatta puheenjohtaja katsoo, että vain heikosti viljeltäviä ja pieniä turvepeltoja kannattaa metsittää.
Pitkän aikavälin tavoitteena voisi olla 100 000 hehtaaria, kun Luken laskelmissa potentiaalia olisi melkein kymmenkertaisesti ja mukana olisi myös kivennäismaita.
Tätä Marttila pitää vastuuttomana ajatuksena.
– Maailmassa on kyettävä tuottamaan 50 prosenttia enemmän ruokaa vuonna 2050. Relevantti kysymys onkin, miten Suomi kykenee vastaamaan tähän haasteeseen omalta osaltaan, hän sanoo.
– Pariisin ilmastosopimuksen mukaan ilmastotyötä on tehtävä ruokaturvasta tinkimättä.
Luken maatalousskenaariot
Lännen Media kertoi viikonloppuna Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatimista skenaarioista, joissa oli arvioitu maatalouden mahdollista roolia ilmastokriisin hillinnässä.
Työn taustalla vaikuttaa hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035.
Skenaarioissa maatalous reagoisi voimakkaasti sekä kuluttajien muuttuviin ruokailutottumuksiin että kansainväliseen kehitykseen.
Tärkeimpiä ajureita olisi lihan- ja maidonkulutuksen väheneminen 15-25 prosentilla vuoteen 2035 ja 30-50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.
Muun muassa rehuntuotannosta vapautuvaa peltoa käytettäisiin yhä enemmän palkokasvien ja muun ihmisille tarkoitetun kasviproteiihin tuotantoon.
Tästä huolimatta peltoalasta vapautuisi mallien mukaan vuosisadan puoliväliin mennessä kymmeniä prosentteja. Vapautuvaa peltoa pitäisi metsittää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Luken mukaan maatalouden ja sen maankäytön päästöt voisivat vähentyä näillä tavoilla 50-60 prosenttia.