Metsälahjavähennys on yksi veromuutos valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarvioehdotuksessa. Tuloverolakiin ehdotetaan verovähennystä, joka myönnettäisiin metsätilan sukupolvenvaihdoksen lahjaveron perusteella.
Valtiovarainministeriön esityksessä metsälahjavähennyksellä on neljä tavoitetta: edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, nuorentaa metsänomistajien ikärakennetta, kasvattaa metsätilakokoa ja lisätä puun tarjontaa. Ministeriön tavoitteena on edistää yrittäjämäistä metsätaloutta.
Metsänomistaja tekisi vähennyksen metsätalouden puhtaasta pääomatulosta.
– Ylipäätään ajatus siitä, että tehdään tällainen työkalu, jolla edistetään metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, on hyvä, kommentoi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) metsäjohtaja Juha Hakkarainen.
Hakkarainen kuitenkin löytää kritisoitavaa veromuutosesityksestä. Metsälahjavähennystä esitetään tehtäväksi metsänomistajan puhtaasta pääomatulosta. Se on pääomatuloa, josta on vähennetty kaikki muut vähennykset pois. MTK:n ja Hakkaraisen mielestä verovähennyksen vaikuttavuus olisi suurempi, jos vähennyksen voisi tehdä suoraan puun myyntitulosta.
VM:n esityksessä lähdetään siitä, tekemällä vähennys metsätalouden puhtaasta pääomatulosta estetään se, että sen perusteella tulisi metsätalouden pääomatulon tappiota, joka tulisi vähennettäväksi muussa verotuksessa. Tällainen henkilö saisi verohyödyn, vaikka ei puuta myisikään.
– Laskentamalli on turhan monimutkainen. Keskiverto metsänomistaja ei kykene sitä hahmottamaan, Hakkarainen sanoo.
Lisäksi malli koskee hänen mukaansa vain pientä osaa metsänomistajista.
Metsän tuottoarvoon sidottu verovähennyksen raja on esityksessä 40 000 euroa. Se on vedetty Hakkaraisen mielestä liian korkealle. Sellaisenaan se karsii hänen mukaansa 82 prosenttia suomalaisista metsänomistajista pois vähennyksen piiristä.
– Mallilla olisi vaikutusta noin 10 prosenttiin metsäomistajakunnasta, hän sanoo.
VM:ssä katsotaan, että raja takaa tilakoon kasvattamisen tavoitetta.
Metsäpolitiikassa metsälahjavähennystä on veivattu Hakkaraisen mukaan vuosikymmeniä. Sen taustalla on metsänomistajakunnan ikääntyminen. MTK:n mukaan metsänomistajien keski-ikä on tällä hetkellä yli 60 vuotta, ja metsänomistajista noin puolet on eläkeläisiä.