Pääkirjoitus

MTK:n haas­tee­na nyt maailma

Michael Hornborgin nousu MTK:n puheenjohtajaksi merkitsee monessakin mielessä askelta uuteen aikaan Suomen maatalouden edunvalvonnassa.

MTK:n johtoon noussut Michael Hornborg on suurelle yleisölle vielä hyvin tuntematon hahmo.
MTK:n johtoon noussut Michael Hornborg on suurelle yleisölle vielä hyvin tuntematon hahmo.

Michael Hornborgin nousu MTK:n puheenjohtajaksi merkitsee monessakin mielessä askelta uuteen aikaan Suomen maatalouden edunvalvonnassa.

Uusi puheenjohtaja on toiminut liiton toimistossa toiminnanjohtajana vajaan vuoden ja pidellyt etujärjestön lankoja käsissään. Kenttä tuntee hänet myös siltä ajalta, jolloin hän toimi turkiseläintuottajain toiminnanjohtajana ja ruotsinkielisen ProAgrian toimitusjohtajana.

Uusi puheenjohtaja valittiin nopealla aikataululla, ja valintatyöryhmä sai havaita monen mahdollisen ehdokkaan toisensa jälkeen kieltäytyvän kunniasta. Yksi vetäytyjistä oli Kalevi Hemilä, entinen maa- ja metsätalousministeri ja nykyinen Eteran toimitusjohtaja. Maaseudun Tulevaisuudelle Hemilä kertoi, että olisi lähtenyt ehdolle, jos kysyjät olisivat voineet kertoa valituksi tulemisen olevan varmaa.

Tämä on omituinen käsitys järjestödemokratiasta. Puheenjohtajan valinta on aina myös linjavalinta. Nyt MTK:n valtuuston jäsenet eivät saaneet tilaisuutta käydä todellista puheenjohtajakeskustelua. Hornborgille se voi osoittautua jatkossa rasitteeksi, mikäli paineita jäi purkamatta. Härmälää kohtaan esitettiin kritiikkiä etenkin pohjoisessa Suomessa, ja kritiikki voi äkkiä periytyä myös Hornborgille.

Toiminnanjohtajan nostaminen järjestön korkeimpaan johtoon oli joka tapauksessa nyt helppo valinta, etenkin kun tässä vaiheessa päätös tehtiin vain Brysseliin siirtyvän Härmälän loppukaudeksi eli ensi vuoden loppuun asti. Ikänsä puolesta Hornborg voi silti pysyä tehtävässä pitkään: hän on vasta 40-vuotias. Esa Härmälä toimi MTK:n johdossa 12 vuotta.

Härmälällä oli kytkentä keskustaan, mutta hänen kaudellaan MTK muuttui koko ajan epäpoliittisemmaksi etujärjestöksi. Hornborgin valinta on tälle kehitykselle luonteva jatko. Suomen maataloutta koskeviin kysymyksiin ei enää vaikuteta vain yhden puolueen kautta. Elintärkeää sen sijaan on pitää kanavat auki Brysseliin, josta Hornborgilla on työkokemusta.

Poliittinen säie heikkenee vielä lisää, kun Suomen ja koko Euroopan maataloutta koskevat asiat siirtyvät käsiteltäviksi Maailman kauppajärjestön WTO:n käytäville. Globalisoitumisen ja vapaakaupan haasteet maataloudelle ovat vasta alussa. Varmaa on, että ne nousevat vastaisuudessa yhä tärkeämmiksi.

Suomalaisista etujärjestöistä ehkä juuri MTK joutuu toimimaan kaikkein kansainvälisimmillä vesillä. Siinä on huikea muutos takavuosiin, jolloin isännille riitti tietää, kenelle keskustan ministerille kannatti soittaa. Tosin hyvät kanavat Suomen hallitukseen tarvitaan yhä. Tuottajien tunteet ministerien tavasta hoitaa EU-tukiasioita ovat usein käyneet kuumina, eivätkä asiat suinkaan helpotu. Nyt liipaisimella on vaikeisiin oloihin myönnetyn tuen jatkuminen.

Härmälällä oli läksiäisiksi keskustalle vähemmän mairittelevia terveisiä. Hän arvioi radiossa keskustan hoitaneen maatalousasioita löysällä otteella ja korkealla profiililla, kun tarve olisi ollut toisinpäin. Tässä voi nähdä piikin muiden muassa maatalousministeri Juha Korkeaojalle, joka 12 vuotta sitten pyrki itsekin MTK:n johtoon. SDP:hen MTK:n suhteet ovat olleet asialliset Härmälän aikana.