Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestö MTK jätti tiistaina hallitukselle tarkennetun vaatimuslistansa siitä, millä ehdoilla se on valmis hyväksymään Etelä-Suomen kansallisen maataloustukiratkaisun. Listan kärjessä on varmuuden saaminen siitä, että 141-järjestelmän tuki jatkuu vuoden 2007 jälkeen. Hallitukselta vaaditaan myös sitoutumista tukiratkaisun täysimääräiseen rahoitukseen.
Puheenjohtaja Esa Härmälän mukaan lista on kokonaisuus, jota MTK ei lähde pilkkomaan. Härmälä korosti tiistaina tiedostustilaisuudessa, että tuottajajärjestö pitää kiinni kaikista tukivaatimuksistaan. "Hallitukselle jätettiin lista kotitöitä. Ne kaikki ovat seurausta siitä, mitä hallitus on Brysselissä sopinut", Härmälä totesi viitaten maa- ja metsä-talousministeri Juha Korkeaojan (kesk.) ja EU:n maatalouskomissaari Franz Fischlerin neuvottelemaan artikla 141-ratkaisuun.
Härmälän mukaan tukiratkaisu ei täytä MTK:n vaatimusta pitkäaikaisuudesta. Mitään valmista tekstiä vuodesta 2007 eteenpäin ei ole olemassa. MTK edellyttää, että jatkosta saadaan varmuus. "Muotoilun tulee olla yksiselitteisen selkeä", Härmälä korosti.
Härmälän mukaan MTK voi tulkita ratkaisun pitkäaikaiseksi, jos sopimusteksti varmistaa päätöksen olevan voimassa vuoteen 2013 eli unionin seuraavan budjettikauden loppuun asti. Komission on määrä esittää tekstimuotoilunsa tämä viikon lopulla.
MTK:n nokkamies arveli, että sopimuksen pituutta koskeva kohta on helpommin sovittavissa kuin ratkaisun sisältökysymykset. Härmälä muistutti, että ratkaisun hoitamiseen tarvitaan myös lisää rahaa.
MTK edellyttää hallitukselta sitoutumista tukiratkaisun täysimääräiseen rahoitukseen ja väliinputoajien huomioimista.
Rahoituksesta
oltava takeet
MTK vaatii hallituksesta takeita tukirahoituksen riittävyydestä. "Rahoitusasiat ovat puhtaasti Suomen ratkaistavissa", Härmälä huomautti. MTK:n laskelmien mukaan rahoitusvajetta tulee useita kymmeniä miljoonia euroja vuodessa jo ympäristöohjelman ja uuden investointiohjelman toteuttamisesta.
Investointitukien maksamisena täysimääräisinä on Härmälän mukaan olemassa vaara, että nykyisiä kohteita joudutaan karsimaan, jos lisää rahaa ei saada. "Pelkona on, että mennään kapeaan systeemiin. Muutama superhanke saa tuntuvaa tukea, muut eivät mitään."
Hän arveli Maatalouden kehittämisrahaston vajeeksi noin 30 miljoonaa euroa vuodessa, jos tuotannolliset investoinnit rahoitetaan huippuun asti ja muiden rahoitus jatkuu nykylaajuudessa.
Kun tuotantotukia leikataan ja sitä korvataan hehtaarien perusteella maksettavalla LFA- eli luonnonhaittakorvauksella, se kohtelee Härmälän mukaan tuotantoaloja eri lailla. Etenkin voimakkaasti saman tuotantosuunnan sisällä tuotantoonsa panostanut viljelijä häviää. Voittaja tulee olemaan laajaperäistä tuotantoa harjoittava viljelijä, kun tukea suunnataan eläinkohtaisesta tuesta pinta-alaperusteiseen tukeen.
MTK suhtautuu hyvin epäillen luonnonhaittatuen riittävyyteen myös siksi, että tuen korotuksella on määrä paikata Etelä-Suomen tuotantotukien leikkauksia, mutta tuen korotus on aiotaan ulottaa koko maahan.
MTK koplaa rahoituspakettiin myös ympäristöohjelman rahoituksen, jossa olevan rahoitusvajeen hallitus lupaa ohjelmassa paikata. Lisärahan tarve on kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.