"Me emme yhdy teollisuuden näkemyksiin siitä, että he ovat puupulassa. Eri puutavaralajien osuudet eivät vain osu teollisuuden toiveiden mukaan. Tukista maksettu hinta on noussut niin kovasti, että se on ohjannut myyntiä tukkileimikoihin", sanoo MTK:n metsäjohtaja Antti Sahi.
Sahat voivat käyttää entistä ohuempia puita raaka-aineenaan. Sahoille kelpaa entistä suurempi osa puista sahauksen raaka-aineeksi.
Kuitupuuta jää näin sellutehtaille toimitettavaksi vähemmän kuin ennen. Leimikoista tulee yleensä aina sekä tukki- että kuitupuuta.
Markkinatilanne on Sahin mukaan muuttunut varsin äkkiä. "Perinteisesti havukuitupuusta on selvä ylitarjontatilanne. Markkinatilanteen muuttuminen ei ole mennyt vielä lävitse."
Metsänomistajilla harvennushakkuiden perusteena on Sahin mukaan kaksi vahvaa tekijää, metsänhoidollinen tarve ja puun hinnan vahvistuminen.
"Markkinatilanne on ylipainottunut tukin kysynnän puolelle viimeisen puolen vuoden aikana. Kuitupuun hinta ei ole kehittynyt samaan tahtiin kuin tukkipuun hinta. Kuitupuun kovaa kysyntää ei myöskään ole oikein tunnistettu, koska aiemmin sellaista kovaa kysyntää ei ole ollut."
Sahat ovat myös laajentaneet ostoalueitaan. Pohjois-Pohjanmaallekin päin kurkottelevat siipiään etelämpänä toimivat sahat.
Pohjois-Pohjanmaalla huomattava osa selluteollisuuden raaka-ainetta tuottavista nuorista harvennusmetsistä on suo- ja turvemailla. Sieltä puuta ei saada kaikkina vuodenaikoina. "Tarvitaan kuivia kesiä tai kunnon talvia. Se on ihan käytännön ongelma, joka vaikuttaa siihen, miten paljon myyntiä voidaan kasvattaa", Sahi sanoo.