MTK ei ki­ris­täi­si eläin­suo­je­lu­la­kia - mi­nis­te­riö kertoo huo­men­na lin­jauk­sis­taan

Tuottajajärjestö MTK ei näe tarvetta kiristää eläinsuojelulakia. MTK:n mukaan eläinten hoidon taso on suomalaisilla maatiloilla lain vaatimuksia korkeampi.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan omaa lainsäädäntöä tiukentamalla ei pidä antaa lisää kilpailuetua tuontiruualle.
MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan omaa lainsäädäntöä tiukentamalla ei pidä antaa lisää kilpailuetua tuontiruualle.
Kuva: Mauri Ratilainen

Tuottajajärjestö MTK ei näe tarvetta kiristää eläinsuojelulakia. MTK:n mukaan eläinten hoidon taso on suomalaisilla maatiloilla lain vaatimuksia korkeampi.

Maa- ja metsätalousministeriö kertoo huomenna linjauksistaan eläinsuojelulain uudistamiseksi. Uuteen lakiin on odotettu säännöksiä, jotka liittyvät tuotantoeläimen kytkemiseen ja kivunlievityksen pakollisuuteen kivuliaissa toimenpiteissä, kuten kastroinnissa.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan omaa lainsäädäntöä tiukentamalla ei pidä antaa lisää kilpailuetua tuontiruualle, joka tuotetaan heikommin eläinsuojelustandardein.

- Suomalainen ruokavienti lähtee siitä, että meillä on hyvinvoivat eläimet ja ruokaturvallisuus on kunnossa.

MTK:n mukaan hyvästä eläinten terveydestä kielii esimerkiksi vähäinen antibioottien käyttö sekä se, että sioilla on saparot toisin kuin suuressa osassa Eurooppaa.

"Eläimen itseisarvo"

MTK:n mukaan uuteen lakiin kirjataan täysin uusi käsite "eläimen itseisarvo". Lisäksi lailla tulee olemaan selkeämmin ohjaava vaikutus. Sen uumoillaan tarttuvan esimerkiksi parsinavettoihin ja porsitushäkkeihin.

MTK:n mukaan lakiin ei tarvitsisi kirjata esimerkiksi parsinavettakieltoa, vaan asia hoituu omalla painollaan, sillä uudet navetat ovat joka tapauksessa pihattoja.

- On hieman meille kaikille valehtelemista, että tehdään asioista isoja ongelmia, mitkä kehittyvät todella hyvään suuntaan nopeasti, sanoo Marttila.

Auralaisen sianlihatuottajan Taru Antikaisen mukaan sikatilalliset ovat valmiit kehittämään tiloja, mutta markkinatilanne on tällä hetkellä surkea.

- Jos ruvetaan vaatimaan sellaista, mikä vaatii lisää investointeja niin kuin tiineytyshäkit tai vapaa porsitus, sinne on saatava takeet siitä, että hyvinvointikorvaukset ja investointituet ovat riittävät, sanoo Antikainen.

Hänen mukaansa ministeriön kaavailema siirtymäaika on 15 vuotta, kun sikatilalliset toivovat 20:tä.

- Yritämme neuvotella, koska se olisi alan kannalta parempi.

Antikaisen mukaan karjapossun kirurgisessa kastraatiossa käytetään nyt jo kipulääkettä.

Lakiesityksen sisältö selviää keskiviikkona, ja lausuntokierrokselle eduskuntaan esitys menee syksyllä.

Jos aikataulu pitää, lain pitäisi tulla voimaan vuonna 2019.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä