Autoliikenteen työnantajaliitto (ALT) on irtautumassa Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK), kertoo Maaseudun Tulevaisuus. Lehden mukaan ALT:n liittokokous päätti erosta yksimielisesti viime perjantaina. Ero astuu voimaan ensi vuoden alussa.
Liiton toimitusjohtaja Mari Vasarainen sanoo lehdelle, että lähtöön ei liity draamaa. Eroa vauhditti EK:n päätös siitä, että keskusliitto ei enää tee keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja.
EK päätti viime marraskuussa sääntömuutoksesta, jonka mukaan se ei enää tästä keväästä alkaen tee keskitettyjä ratkaisuja.
- Ero ei aiheuta suuria muutoksia järjestömme toimintaan. Työehtosopimuksista neuvotellaan kuten ennenkin, Vasarainen sanoi Maaseudun Tulevaisuudelle.
ALT:ssä oli viime vuonna yhteensä 757 jäsenyritystä, jotka työllistivät yhteensä noin 24 500 työntekijää ja toimihenkilöä. Jäsenyritykset toimivat tavaraliikenteessä, linja-autoliikenteessä, taksinvälitystoiminnassa ja säiliöautoliikenteessä.
"Valitettava ratkaisu"
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies piti uutista ALT:n lähdöstä valitettavana.
- Ainahan eroaminen ja lähtö on valitettava asia, mutta meillä on edelleen 24 jäsenliittoa, joissa on yrityksiä reilut 15 000. Työtä ja toimintaa jatketaan, Häkämies sanoi STT:lle.
Viime vuonna Metsäteollisuus ry ilmoitti jättävänsä EK:n. Metsäteollisuus lähti keskusjärjestöstä, koska halusi keskittyä metsäteollisuuden kannalta tärkeisiin asioihin, kun EK on ajanut muidenkin ryhmien etuja.
Häkämiehen mukaan Metsäteollisuuden ja ALT:n lähdöstä ei voi tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä EK:n tulevaisuudesta, sillä järjestöt erosivat päinvastaisista syistä.
- Heille (ALT:lle) nämä keskitetyt palkkaratkaisut ovat olleet tärkeitä. Muu liittoperhe näkee tilanteen toisin ja uskoo, että sillä tavalla saamme paremmin eri toimialojen ja eri yritysten tilanteet otettua huomioon, Häkämies sanoi.
Vaikka ALT:n lähtö onkin valitettava, se ei Häkämiehen mukaan anna aihetta itsetutkiskeluun Etelärannassa. Hänen mukaansa marraskuinen päätös luopua keskitetyistä palkkaratkaisuista on "strateginen ja pitkäjänteinen".
Häkämies muistuttaa, että Ruotsissa vastaavanlainen ratkaisu on toiminut hyvin jo parikymmentä vuotta.
- Ruotsin lähtökohtaisesti parempi tilanne kertoo, että olemme oikealla tiellä, Häkämies summaa.
