Sairaalainfektioiden torjuntaan kiireimmin tarvittavia 1-2 hengen eristyshuoneita ei Oysin osastonylilääkärin Hannu Syrjälän mukaan synny alkuunkaan riittävästi. Pohjois-Pohjanmaalle on tulossa sairaalainfektioiden torjuntaan valtionapua vajaat 150 000 euroa ja Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirien alueelle yhteensä 250 000 euroa.
"Valtion lupaama raha riittäisi vastaamaan yhden ainoan terveyskeskuksen tarpeita. Terveyskeskuksia, joissa on vuodeosasto, alueellamme on 26, ja vasta vain harvassa on eristyshuoneita", Syrjälä sanoo.
Terveyskeskukset kuten myös sairaalat on suunniteltu Syrjälän mukaan vuosikymmenten takaisilla näkemyksillä, joilla on kovin vähän tekemistä nykyaikaisen terveydenhuollon kanssa.
Syrjälä arvostelee kovin sanoin valtion rahanjakopolitiikkaa. "Valtion jakamat rahat ovat aina 50-prosenttisia. Puolet on löydettävä itseltä, ja sellaisten rahojen löytyminen on kiven takana. Annettaisiin se raha mikä annetaan, mutta ei tällaisen pelleilyn kera."
Tällä hetkellä vaarallisin antibiooteille vastustuskykyinen bakteeri on MRSA, joka on levinnyt nopeasti kautta maan. Tartuntatautirekisteriin on tänä vuonna ilmoitettu jo yli 1 300 MRSA-tartuntaa, kun niitä viime vuonna oli 800 ja vuotta aikaisemmin 300.
Huomiota maakunnan epidemioihin
Sairaalainfektioiden leviämisen estämiseksi tarvitaan Syrjälän mukaan riittävästi hoitopaikkoja oikeisiin yksiköihin, tarpeeksi henkilökuntaa potilaita hoitamaan ja asiantuntijoita infektioiden torjuntaan.
Oysin sairaalahygieniaosastolla on Syrjälän mukaan panostettu maakunnan epidemioihin, jotta MRSA-ongelma ei koituisi ongelmaksi myös Oysissa, jossa MRSA on löytynyt tänä vuonna vain neljältä potilaalta. "Oysin piiri on toiminnallinen kokonaisuus."
Tehokkain torjuntakeino on kattava käsihygienia. Sillä voidaan estää vastustuskykyisten mikrobien siirtyminen potilaasta toiseen.
"Siihen tarvitaan aikaa vain joitakin kymmeniä sekunteja, mutta asenteiden muutos edellyttää koko henkilökunnan koulutusta."
Infektio-osasto
tulossa
Kalajoen kaupunki rakentaa terveyskeskukseensa sairaalabakteerien taltuttamiseksi erityisen infektio-osaston. Tarvittavaan remonttiin on varattu ensi vuodelle 150 000 euroa.
Osastolle on tulossa 10-12 paikkaa. Perusturvajohtaja Anne Mäki-Leppilampi sanoo kunnan rakentavan osaston omana hankkeenaan, mutta siihen otettaisiin mielellään myös valtion rahaa.
Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymä välttyi pitkään laajemmilta tartunnoilta, mutta viime kevään jälkeen tuli kasauma, jolle ei ole johtavan ylilääkärin Jouko Mattilan mukaan löytynyt yhteistä nimittäjää.
Ylivieskan terveyskeskuksen vuodeosastolla oli enimmillään 14 potilasta ja Sievissä kuusi. Potilaita oli myös vanhainkodissa.
Ylivieskan terveyskeskuksessa on tällä hetkellä hoidossa noin kymmenen MRSA-potilasta. Potilaiden kokonaismäärä on joitakin kymmeniä. Osa heistä on kotihoidossa, mikä on luonnollisin hoitopaikka. Siellä se ei ole vaarallista kenellekään.
Haapaveden terveyskeskuksessa muutama vuosi sitten vellonut ja vuodeosastonkin sulkenut MRSA-sairaalabakteeri on laanutmassa. Eristysosastolla hoidetaan edelleen kolmea MRSA-positiivista, mutta ylilääkäri Liisa Cajan-Suokas toteaa, että osastoa päästään jo lakkauttamaan. Pahimmillaan osastolla hoidettiin liki kymmentä potilasta.
Kun epidemia alkoi, Haapavedellä ryhdyttiin tarmokkaasti töihin. Potilaita varten remontoitiin tilat ja aloitettiin yhteistyö Oysin sairaalahygieniaosaston kanssa. Henkilökuntaa koulutettiin tehokkaaseen käsihygieniaan.
Hoito tuli varsin kalliiksi muun muassa koska vuodeosasto jouduttiin sulkemaan. Hoitopaikkoja ostettiin muualta ja potilaita hoidettiin erityissairaanhoidossa kuukauden päivät. Pienin kustannus lopulta oli remontti.
Cajan-Suokaksen mukaan myönteisiäkin asioita on tapahtunut, mutta vähättelyyn ei ole varaa. "Käsihygienia on hyvällä mallilla. Henkilökunta on saanut koulutusta."