MRSA-bak­tee­ri leviää no­peas­ti

MRSA-sairaalabakteeri on viime aikoina levinnyt Pohjois-Pohjanmaan pitkäaikaispotilaiden hoitolaitoksissa laajemmalle kuin koskaan ennen. Tilanne on sama myös Pirkanmaalla.

MRSA-sairaalabakteeri on viime aikoina levinnyt Pohjois-Pohjanmaan pitkäaikaispotilaiden hoitolaitoksissa laajemmalle kuin koskaan ennen. Tilanne on sama myös Pirkanmaalla.

Viime vuonna MRSA-löydösten määrä kasvoi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella jyrkästi, mutta kuluvana vuonna tapausten määrä näyttää toistaiseksi hieman laskevan. MRSA:n yleistymisestä kertoo, että kun 1997 bakteeri todettiin sairaanhoitopiirin alueella kahdesti, kertyi löydöksiä viime vuonna jo 155 kappaletta. Kyse voi tosin olla tilapäisestä tilastopiikistä.

Oulun yliopistosairaalan osuus löydöksistä oli vain 10 prosenttia, joten tapaukset keskittyvät pienempiin hoitoyksiköihin. Tyypillinen MRSA:n saanut potilas on iäkäs, monista muistakin sairauksista kärsivä vuodepotilas.

Menneinä vuosina MRSA on piinannut tavallista ankarammin terveyskeskusten vuodeosastoja Raahessa ja Haapavedellä. Lisäksi bakteeria löydettiin taannoin vanhainkotisairaalasta Ruukissa sekä Kajaanin kaupunginsairaalasta.



Vanhat pesäkkeet
saatu rauhoitettua


Oulun yliopistollisen sairaalan sairaalahygieniaosaston ylilääkäri Hannu Syrjälän mukaan piirin alueen vanhat MRSA-pesäkkeet ovat valtaosin rauhoittuneet.

"Nyt yksittäisiä löydöksiä on kuitenkin ollut paikoissa, joissa MRSA:ta ei aiemmin ole tavattu. On perusteltua puhua pienestä epidemiasta, mutta tilanne ei ole millään tavalla hallitsematon", Syrjälä painottaa.

MRSA tarkoittaa metisilliinille resistenttiä Staphylococcus aureus -bakteeria. Sairaalabakteerit syntyvät nimenomaan sairaaloissa, joissa potilaita lääkitään usein antibiooteilla.

Bakteereissa tapahtuu mutaatioita ja ne kehittävät vastustuskykyisiä kantoja, joihin monet antibiootit eivät enää purekaan. MRSA leviää kosketuksen välityksellä, joten huolellinen käsihygienia estää leviämistä tehokkaasti.

Tähän mennessä kaikkiin Suomessa tavattuihin kantoihin on tehonnut vankomysiini-antibiootti. Maailmalla tosin tavataan jo sillekin vastustuskykyisiä kantoja.



Lapissa vähän
löydöksiä


MRSA:n kanssa kamppaillaan myös Lapissa, mutta siellä tilanne on hieman helpompi. Läänin murheenkryyni on Pellon terveyskeskus, jossa alun perin vuonna 2000 vuodeosastolla levinnyt bakteerikanta näyttäisi asettuneen taloksi.

Lapin keskussairaalan infektiolääkäri Markku Broaksen mukaan MRSA:ta ei ole kolmessa vuodessa saatu nitistettyä.
"Näin valitettavasti on. Osastolla on pitkäaikaishoidossa olevia potilaita, ja bakteeri näyttää vain pyörivän siellä", Broas sanoo.

Hänen mukaansa tilanne on kuitenkin hallinnassa. MRSA-potilaat on keskitetty tiettyyn osaan osastolla.

Lisäksi henkilökunta käyttää jatkuvasti kertakäyttöhansikkaita ja huuhtelee käsiään ahkerasti spriipitoisella käsihuuhteella.

Broaksen mukaan kanta eroaa muista Suomessa tavatuista, ja sitä nimitetäänkin Pellon kannaksi. Alkujaan se on kotoisin Berliinistä, mutta kulkeutumistietä Suomeen ei ole pystytty jäljittämään. Pohjois-Suomessa on kymmenisen muutakin kantaa, joista osa aiemmin tuntemattomia.

Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan sisätautiylilääkäri Tuomo Jääskeläisen mukaan seudun MRSA-tilanne on viime aikoina pysynyt tasaisen rauhallisena.

"Vain yksittäisiä tapauksia on ilmennyt, lähinnä kroonikkopotilailla. Kontrolloimme tilannetta myös tarkkaan sellaisten meille tulevien potilaiden kohdalla, jotka ovat olleet ulkomailla sairaalahoidossa tai muutoinkin mahdollisesti altistuneet sairaalabakteerille", Jääskeläinen kertoo.

Ilmoita asiavirheestä