Helsinki Ilmastotutkijoiden arviot maapallon keskilämpötilan noususta ovat tarkentumassa 2,5-4,1 asteen vaihtelualueelle. Tähän ennusteeseen päätyi saksalaisen Max Planck -instituutin meteorologian laitos MPI-M laajassa Hallitusten väliselle ilmastopaneelille IPCC:lle tekemässään ilmastomallinnuksessa.
Lämpötilan nousu nopeutuu MPI-M:n laskemien skenaarioiden perusteella merkittävästi, sillä viime vuosisadalla maapallon keskilämpötila kohosi noin 0,6 astetta. Ennustettu ilmaston lämpeneminen johtuu pääosin ihmisen toiminnasta eli hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrän nopeasta kasvusta.
Kolmen eri oletuksiin perustuvan skenaarion eli ennustelaskelman mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee vuosisadan lopussa 550-800 miljoonasosaan. Keskimmäisen laskelman mukaan CO2-pitoisuus kohoaa vuonna 2100 noin 700 miljoonasosaan. Maan ilmakehän nykyinen hiilidioksidipitoisuus on noin 375 miljoonasosaa.
Meren pinta nousee skenaarioiden mukaan vuosisadassa noin 20-30 senttiä. Nousu johtuu pääosin meren lämpölaajenemisesta. Ilmaston lämpeneminen johtaa mallilaskelmien mukaan myös merkittäviin muutoksiin sääolosuhteissa ja kasvillisuusvyöhykkeiden siirtymiseen.
Pohjoisen pallonpuoliskon ilmaston lämpeneminen aiheuttaa laskelmien mukaan napa-alueen merijään keskimääräisen vuotuisen pinta-alan pienenemisen noin puoleen nykyisestä. Talven merijään ala supistuu mallien mukaan noin 10 miljoonasta neliökilometristä keskimäärin noin 5-7 miljoonaan neliökilometriin.
Maaliskuun lumiraja
Rovaniemen tasalle?
Arktisen alueen merijää sulaa Max Planck -instituutin ilmastotutkijoiden arvion mukaan joissain olosuhteissa kokonaan kesällä. Jää- ja lumimallinnuksen perusteella laaditut laskelmat ennakoivat myös lumirajan siirtyvän selvästi nykyistä pohjoisemmaksi. Suurimman muutoksen skenaariossa maaliskuun lumiraja siirtyy Suomen kohdalla karkeasti Rovaniemen tasalle vuonna 2100.
Vertailukohteena skenaarioissa on vuosien 1961-1990 keskilämpötila. Lämpötilan muutoksen suuruus riippuu tutkijoiden mukaan ratkaisevasti siitä, miten paljon hiilidioksidia ilmakehään päästetään.
Mallinnusta johtaneen tohtori Erich Röcknerin mukaan merkittävin tulos skenaarioista on maapallon keskilämpötilan asteittainen nousu ja kasvillisuusvyöhykkeiden siirtyminen. Lähes kaikkialla maapallolla puiden ja muiden kasvien kasvualueet liikkuvat eri lajien kasvuolosuhteiden muuttuessa.
Max-Planck-Institute für Meteorologien kehittämä ilmastomalli yhdistää ilmakehän ja meren ennustelaskennassa. Niiden välisten monimutkaisten riippuvuussuhteiden lisäksi mallit ovat antaneet uutta tietoa aerosolien ja hiilikierron vaikutuksesta ilmastoon.Tulokset vahvistavat Röcknerin mukaan viime vuosien spekulaatiot, että ihminen vaikuttaa ilmaston kehitykseen ennen kokemattomalla tavalla.
IPCC:n uusi raportti
valmistuu vuonna 2007
MPI-M on yksi viidestätoista kansainvälisestä tutkimuslaitoksesta, jotka osallistuvat IPCC:n neljännen ilmastoraportin tekemiseen. Kaikkiaan työssä on mukana noin tuhat tutkijaa. IPCC:n uusi raportti valmistuu ensi vuonna. Sen tavoitteena on tarkentaa vuonna 2001 julkistetun kolmannen raportin arvioita ilmaston muutoksesta ja sen vaikutuksista.
MPI-M:n laskelmien ennustehaarukat ovat selvästi kapeampia kuin vuoden 2001 raportissa. Lämpötilan muutosskenaarioiden ero on 1,6 astetta kun se edellisessä raportissa oli 4,4 astetta. Lämpötilamuutoksen vaihtelualueeksi arvioitiin silloin 1,4-5,8 astetta. Merenpinnan nousun vaihtelurajat olivat vuoden 2001 raportissa karkeasti 0,1-0,9 metriä.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihtelualue oli edellisen IPCC:n raportin skenaarioissa 540-970 miljoonasosaa. Ennusteiden suuren epävarmuuden huomioiminen venytti haarukan 490-1 260 miljoonasosaan. Max Planckin skenaarioissa CO2:n pitoisuuden vaihtelualue on 250 miljoonasosaa ja yläraja 800 miljoonasosaa.
Ennusteet perustuvat skenaarioihin, jotka ovat karkeistuksia äärimmäisen monimutkaisesta ilmastoprosessista. Mallien koko on kasvanut vuosien kuluessa, kun niitä on tarkennettu ja hiottu. Ne ovat siitä huolimatta edelleen simulaatioita. MPI-M käytti mallien laskemiseen lähes vuoden tietokoneaikaa ja 400 000 prosessorituntia. Skenaariolaskelmien tulos on kirjaimellisesti massiivinen, sillä tiedosto on noin 400 teratavun kokoinen.