"Syksyn aikana Venäjän osakemarkkinoiden sahaus, volatiliteetti, tulee jatkumaan. Markkinat tasaantuvat vasta sitten, kun suurempi joukko salkunhoitajia ja strategisia sijoittajia palaa takaisin pörssiin. Volatiliteettia ruokkivat nyt pelurit, he tekevät uutisilla rahaa", sanoo Moskovan RTS-osakepörssin varatoimitusjohtaja Dmitri Shatski.
Pelureille jää tilaa temmeltää, koska todella suuret rahavirrat ohjautuvat vallitsevassa tilanteessa muualle kuin pörssiin.
"Kannattaa odottaa vuoden loppuun asti. Sitä ennen on vaikea antaa minkäänlaista ennustetta markkinoiden normalisoitumisesta. Paljon riippuu Kiinan talouden kehityksestä. Kiinahan on maailman suurin tavaroiden tuottaja ja raaka-aineiden käyttäjä."
Venäjän talouden suurin ongelma on riippuvuus öljyn, maakaasun ja metallien viennistä. RTS-pörssin yleisindeksin liikkeetkin ovat lähes suorassa yhteydessä öljyn hinnan kehitykseen.
Raju pysähdys
Korkeiden raaka-ainehintojen kautena taloudellisen infrastruktuuriin muutoksia ei Venäjällä kiirehditty. Rahaa virtasi ulkomailta ja pankit jakoivat sitä eteenpäin. Palkat nousivat ja kysyntä kasvoi.
Kun rahahanat viime vuoden lopulla yhtäkkiä sulkeutuivat ja raaka-aineiden kysyntä hiipui, pysäytyksestä tuli odottamattoman raju. Vanha malli lakkasi toimimasta eikä uutta ollut olemassa.
Ratkaisuksi presidentti Dmitri Medvedev tarjoaa nyt muun muassa valtionjohtoisia yrityksiä, jotka toimivat moottoreina vähemmän kehittyneillä teknologiateollisuuden aloilla.
"Meillä on valtion osittain omistamista yhtiöistä jo hyviä kokemuksia, parhaina esimerkkeinä Gazprom, Rosneft, Lukoil ja Aeroflot. Lentokoneiden rakennus on myös lupaavimpia tulevaisuuden suuntia. Vastikään ilmailunäyttelyssä esiteltiin uusi hieno venäläinen matkustajakone, Sukhoi Superjet", kertoo varatoimitusjohtaja Shatski.
Paniikki vältettiin
Venäjän osakemarkkinoilla kriisi alkoi vaikuttaa viime vuoden lokakuussa. RTS-indeksi saavutti pohjat vuodenvaihteen tienoilla ja kaupankäynnin volyymit laskivat noin kolmannekseen. Markkinat alkoivat toipua vasta helmikuussa.
Alamäki käynnistyi viime vuonna öljyn hinnan romahtamisesta. Samaan aikaan raaka-aineiden hinnat ja volyymit laskivat varsinkin metallipuolella jopa 60 prosenttia.
Koko maailman talouden sukeltaessa vuoden lopussa Venäjälle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin ruplan arvon vaiheittainen alentaminen.
"Devalvaatio oli hyvä ja hyödyllinen ratkaisu koko maata ajatellen, vaikka sen ensivaikutukset tavallisten ihmisten arkeen eivät tietystikään olleet myönteisiä. Maamme talous on niin vientivetoinen, että muuta mahdollisuutta ei keskuspankille jäänyt. Raaka-ainesektorimme kilpailukyky maailman markkinoilla onkin jo selvästi parantunut", Shatski arvioi.
Tämänkertainen talousahdinko ei Shatskin mukaan ole aiheuttanut tavallisten kansalaisten keskuudessa samanlaista hysteriaa kuin edellinen kuohunta vuonna 1998, jolloin pankkejakin meni nurin.
"Eniten kriisi on vaikuttanut sellaisiin yrityksiin, joilla on velkoja ulkomaan valuutoissa. Lainojen vakuuksina käytettyjen arvopaperien arvot ovat pudonneet ja lainanantajat vaativat rahaa tai uusia vakuuksia."
