Kukkia tuovia ihmisia tungeksi tiistaina Lubjankan metroasemalla Moskovan keskustassa. Miliisin koirapartiot vartioivat rullaportaiden molemmissa päissä. Asemalla haistoi edelleen räjähdyksen jälkeisen palaneen käryn.
– Tottakai käytän edelleen metroa. Se on oleellinen osa kaupunkielämää Moskovassa. Tämän jälkeen on kuitenkin tosi pelottavaa mennä sinne. Pelkään myös läheisteni puolesta, kertoi Anton Moslankin.
– Ehkäpä alan käyttää metroa kun aikaa kuluu, mutta toistaiseksi en sitä tee. Se on vain liian pelottavaa, sanoi puolestaan Anna Pin.
Iskut ovat palauttaneet moskovalaisten mieliin Kaukasuksen levottomuudet, jotka ovat viiden viime vuoden aikana jättäneet pääkaupungin lähes rauhaan. Nyt moni miettii, miksi näin tapahtui. Asiantuntijat eivät kuitenkaan usko, että iskut juurikaan muuttavat Kremlin politiikkaa Kaukasuksella.
Putin ei neuvottele terroristien kanssa
Carnegie-instituutin politologi Aleksei Malashenko vertaa tilannetta vuoden 2004 terrori-iskuihin Moskovassa sekä toisaalta Beslanin koulusurmaan. Molempien takana uskotaan olleen tshetsheenijohtaja Shamil Basajev.
– Kun aiemmat iskut tehtiin, Moskova haluttiin pakottaa neuvotteluihin terroristien kanssa, tunnustamaan heidät. Beslanin jälkeen kävi kuitenkin selväksi, ettei Putin tule koskaan neuvottelemaan heidän kanssaan. Vaikka ihmisiä kuolikin, selväksi tuli, että mitään neuvotteluja tai kompromissia ei tulla näkemään, Malashenko kertoo.
– Nyt tilanne on toinen. Kukaan ei vaadi mitään neuvotteluja. Nyt vain näytetään kenellä on eniten voimaa.
Malashenko arvelee, että iskujen taustalla on toisaalta halu kostaa karismaattisen sissijohtajan Said Burjatskin surma, toisaalta halu estää uudistukset Tshetsheniassa.
– Medvedev ja Putin ovat itse asiassa viime aikoina yrittäneet korjata aiempia virheitään ja kehittää sosioekonomista uudistuspolitiikkaa. Jos se onnistuisi, se tietenkin heikentäisi ääriryhmiä. Tämä on ryhmien vastaus, Malashenko sanoo.
Köyhä Kaukasus on koston kierteessä
– Kaukasuksen alueella on syviä taloudellisia ongelmia, jotka lisäävät ihmisten kiinnostusta ääriryhmiä kohtaan. Se on kaiken tämän kehityksen takana. Nimitän sitä Kaukasuksen alueen tshetshenisaatioksi, kertoo Euroopan turvallisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Tatjana Parhalina.
– On paljon nuoria, jotka ovat kasvaneet Tshetsheniassa tai naapuritasavalloissa terrorismioperaatioiden keskellä. Heidän sukulaisiaan on kuollut tai haavoittunut väkivaltaisuuksissa. Heidät on lapsesta asti kasvatettu siihen, että heidän täytyy kostaa.
Parhalinan mukaan moni Kaukasuksen alueen nuori tarttuu aseisiin vain siksi ettei tarjolla ole töitä, opiskelumahdollisuuksia tai muitakaan tulevaisuudennäkymiä.
– Aseisiin tarttuu paljon nuoria ihmisiä, jotka ovat työttömiä eivätkä tiedä mitä tehdä. Se luo erittäin otollisen maaperän ääriryhmille.