Tiistaina saadun viestin perusteella ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen (kesk.) ei ole heittänyt toivoaan Suomen puuteollisuutta vakavasti uhkaavassa puutullikiistassa.
Juuri ennen lähtöään Moskovaan keskiviikkoisiin neuvotteluihin Väyrynen ilmoitti, että takataskussa on vielä keino, jos neuvottelut eivät onnistu. Sen nimi on palvelu- ja haittamaksu.
Ulkoministeriön selvityksen mukaan on sittenkin mahdollista maksaa Suomen puuteollisuudelle tullitukea, joka perittäisiin kauttakulkuliikenteeltä Suomesta Venäjälle.
Maksu kohdistuisi lastiin, tarkemmin ottaen Suomen kautta Venäjälle kuljetettaviin autoihin ja kontteihin. Kyseessä ei olisikaan kaikkeen kauttakulkuliikenteeseen kohdistuva maksu, tulli tai vero.
Näin Suomi ei jäisi neuvottomaksi, mikäli Venäjä edelleen pitää kiinni ilmoituksestaan nostaa puutullit vuodenvaihteessa 50 euroon kuutiolta.
Luovaa ajattelua myös komissiossa
Tiistainen uusi selvitys oli ulkoministeriön vastaus nihkeisiin lausuntoihin, joita liikenne- ja valtiovarainministeriö antoivat, kun Väyrynen ryhtyi pari viikkoa sitten selvittämään mahdollisuutta periä kauttakulkumaksuja Venäjän-rekoilta. Kauttakulkumaksu todettiin EU:n kilpailusäädösten sekä Suomen ja Venäjän maantieliikennesopimuksen vastaiseksi.
Tämän jälkeen ulkoministeriössä ryhdyttiin ajattelemaan luovasti. Palvelu- ja haittamaksu on aivan uusi keksintö.
Tullituen maksaminen edellyttää kuitenkin Euroopan komission ennakkohyväksynnän. Väyrysen mukaan EU:n brittiläinen kauppakomissaari Peter Mandelson on ottanut kontollaan olevan tullitukiasiaan rakentavan kannan.
Myös virkamiestasolla on otettu yhteyksiä EU-komissioon, jossa palvelu- ja haittamaksuun on suhtauduttu Väyrysen mukaan niin ikään rakentavasti.
"Myös komission piirissä on valmiutta harjoittaa luovaa ajattelua", Väyrynen totesi.
Väyrynen kertoi keskustelleensa uusimmasta selvityksestä myös pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) kanssa. Vanhanen oli ilmoittanut pitävänsä tärkeänä, että hallituksella on käytössään vaihtoehtoja.
Ulkoasiainministeriö on laskenut, että tullitukea tarvittaisiin noin 130-150 miljoonaa euroa vuodessa. Rahat saataisiin kasaan, jos Suomen kautta Venäjälle rekan kyydissä kuljetettavasta autosta perittäisiin 30-40 euroa ja kontista 150-170 euroa.
Ministeriö arvioi, että maksut olisivat kuljetusten arvoon nähden niin mitättömiä, etteivät ne siirtäisi kuljetuksia muualle.
Neuvotteluihin saatu uutta puhtia
"Tämä selvitys on tehty siltä varalta, että neuvottelut eivät johtaisi lopputulokseen", Väyrynen sanoi tiistaina. Hän korosti, ettei kyseessä on vasta selvitys, ei ehdotus.
Väyrynen toisteli useaan kertaan uskovansa, että tullitukea loppujen lopuksi tulla tarvitsemaan. Neuvotteluratkaisu on saatava heinäkuun aikana.
Pari viikkoa sitten edessä näytti olevan umpikuja, mutta tiistaina Väyrynen oli taas toiveikas. Dmitri Medvedevin ja Tarja Halosen presidenttitapaamisen ja EU:lta saadun tuen myötä neuvotteluihin oli saatu uutta puhtia.
Suomi haluaa ensisijaisesti, että Venäjä pääsee EU:n kanssa sopuun maan WTO-jäsenyysehdoista. Samalla ratkeaisi myös puutullikysymys. Toinen vaihtoehto on Suomen ja Venäjän kahdenvälinen sopimus. Suomi on ehdotti jo keväällä koivun tullivapautta ja tullien jäädyttämistä nykytasolle.