Ensimmäisen Saksan itäiseen osaan nousevan moskeijan rakentaminen on herättänyt kiivaita reaktioita ja osoittanut ,että liittovaltion hallituksen toivomaa vuoropuhelua muslimien kanssa on yhä vaikeaa käynnistää erityisesti entisen Itä-Saksan alueella.
Jännitteet eivät ole yhtä voimakkaita lännessä, jonne islaminuskoa tunnustavat, pääosin turkkilaiset maahanmuuttajat ovat juurtuneet 1960-luvulta lähtien.
Nyt polttopisteessä on Berliinin Pankow-Heinersdorfin kaupunginosaan kaavailtu, 12-metrisen minareetin koristama moskeija. Rakennuksen peruskivi muurattiin kuluneen viikon alussa, ja paikalle kerääntyi julisteineen noin sadan hengen ryhmä moskeijan vastustajia. Heitä oli kaitsemassa peräti 90 poliisia.
Mielenosoitus kertoo, että osa alueen asukkaista vastustaa yhä rakennushanketta, vaikka kaupunginosan johto on jo myöntänyt sille luvat.
Viime vuonna Pankow-Heinersdorfin moskeijaa vastustavien mielenosoittajien joukossa oli myös uusnatseja.
Moskeijan rakentamisen vastustajien mielestä poliitikot ovat käyttäytyneet ylimielisesti kieltäytyessään kuuntelemasta heitä.
"Tämä on kuin DDR:n aikana", eräs mielenosoittaja kommentoi viitaten aikaan, jolloin Saksan demokraattista tasavaltaa ja sen pääkaupunkia Itä-Berliiniä johtivat kommunistit.
"Meidän korttelissamme ei ole muslimeita", kapinoi Joachim Swietlik, joka johtaa hanketta vastustavaa yhdistystä.
Siitä saakka, kun Saksat yhdistyivät vuonna 1990, Itä-Berliiniin ja muihin itäisen Saksan osavaltioihin pikku hiljaa asettuneiden maahanmuuttajien kotoutuminen on usein aiheuttanut jännitteitä.
Berliinissä muslimit muodostavat suuren, 200 000 hengen yhteisön erityisesti Kreuzbergissa. Heillä on useita moskeijoita ja lukuisia rukoushuoneita.
Pankowin moskeijaa rakentaa hylätylle teollisuustontille islamilainen Ahmadiyya-yhteisö, jonka jäsenet tulevat pääasiassa Pakistanista, Intiasta ja Bangladeshista.
Tulevan moskeijan imaamin Abdul Basit Tariqin mukaan yhteisöllä on kaikkiaan 30 000 jäsentä koko Saksassa, ja heistä 200 asuu Berliinissä.
Moskeijan vastustajat ovat tarttuneet esimerkiksi siihen, että Ahmadiyya-yhteisö ilmaisi pahoittelunsa Berliinissä joulukuussa esitetystä Mozartin Idomeneo-oopperasta. Esityksen yhdessä vaiheessa lavalla nähtiin Muhammedin katkaistu pää. Moskeijan vastustajien mielestä pahoittelu osoittaa, että liike vastustaa "demokraattisia arvoja".
Viranomaiset eivät ole löytäneet perusteita olettaa, että Ahmadiyya muodostaisi minkäänlaista vaaraa. Liittovaltion tasolla Saksan viranomaiset toivovat, että vuonna 2006 maan muslimien johtajien kanssa käynnistetty vuoropuhelu auttaisi vähentämään tämäntyyppistä vastakkainasettelua.