Pörssissä pelattiin suurilla panoksilla jo paljon ennen kuin Pentti Kouri, Juhani Riikonen, Taito Tuunanen tai Björn Wahlroos olivat syntyneet.
Helsingin Osakepankki HOP vallattiin onnistuneesti jo paljon ennen kuin Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin varatoimitusjohtaja Juhani Riikonen iski siihen kyntensä 1980-luvun puolivälissä.
Tekstiilikauppias ja liikemies Moses Skurnik (1880-1934) nousi kesällä 1916 HOP:n suurimmaksi omistajaksi yhdessä diplomi-insinööri Erik von Frenckellin kanssa. Myöhemmin Frenckellistä tuli Helsingin kaupunginjohtaja. Suuri yleisö ei kuitenkaan tunne Skurnikia.
Skurnik perusti lokakuussa 1916 oman pankkiiriliikkeen Ab Börsförmedling -yhtiön, joka nousi sisällissodasta huolimatta 1918 Helsingin arvopaperipörssin ylivoimaisesti suurimmaksi osakevälittäjäksi.
Vuosina 1917-1924 Moses Skurnik oli metsäyhtiö Ab Walkiakosken suurin osakkeenomistaja. Hän omisti lähes puolet yhtiön osakekannasta ja kuului yhtiön hallitukseen. Walkiakoski tunnetaan nykyisen, maailman suurimpiin kuuluvan metsäyhtiö UPM:n yhtenä äitiyhtiönä.
Olivatpa Skurnikit 1920-luvulla perustamassa Pohjois-Suomeen Iihin sellu- ja paperitehdasta Ab Uleå -yhtiön (myöhemmin Oulu Oy) kilpailijaksi.
Kauppatieteiden tohtori ja Pellervo-Seuran ex-toimitusjohtaja Samuli Skurnik on julkaissut yhdessä sukulaisensa, kauppatieteiden tohtori Daniel Pasternackin kanssa Helsingin kauppakorkeakoulun sähköisessä julkaisuportaalissa hyvin mielenkiintoisen työpaperin, jonka nimi on Uusi näkökulma 1900-luvun alun murroskauteen ja talouden murrosvaiheiden dynamiikkaan - Liikemies Moses Skurnik osakesijoittajana ja -välittäjänä.
Narinkkakojusta
Suomen varakkaimpiin
Yleisen murrosdynamiikan ohella Samuli Skurnik haluaa selvittää, miten on mahdollista, että hänen isosetänsä, juutalainen kauppias Moses Skurnik saattoi aluksi ilman Suomen kansalaisoikeuksia nousta narinkkakojun kauppiaasta Helsingin ja Suomen rikkaimpiin kuuluvaksi mieheksi 1910-luvun Suomessa.
Kouluja Moses ei käynyt, vain uskonnollisen alkeiskoulun hederin ja sen jälkeen kolmiluokkaisen juutalaisen koulun. Hän oli kuitenkin matemaattisesti erittäin lahjakas ja osasi yhdeksää kieltä.
"Moses oli omalla tavallaan aikansa Kouri tai Tuunanen. Moses oli erittäin määrätietoinen henkilö, mutta hän ei ollut samalla tavalla teollisuusmies kuin esimerkiksi kenraali Juuso Walldén, joka nosti Walkiakosken kukoistukseen ja teki siitä Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n. Moses kuitenkin sijoitti rahaa oman aikansa isoihin yhtiöihin ja sai niissä myös valta-aseman", kertoo Samuli Skurnik.
Samulin kiinnostus isosetänsä elämään syttyi parin vuoden takaisen väitöskirjatyön yhteydessä, kun hän tutki 1980-luvun lopun taloudellista murrosta Suomessa. Hänen mukaansa Suomessa elettiin 1910-luvun lopulla ja 1920-luvun alussa ensimmäinen finanssivetoinen murroskausi kansakunnan historiassa.
Samuli Skurnik painottaa, että pääasiallisen elämäntyönsä Moses kuitenkin teki tekstiilikaupan parissa.
"Tekstiilit olivat hänen liiketoimintansa runko ja ne hän piti visusti erillään pörssikaupasta. Moseksen perustama Ab Textil Oy nousi tekstiilialan tukkuyrityksenä Suomen suurimpien joukkoon 1950-luvulla."
Moses valtasi
Helsingin pörssin
Vaikka Suomi oli juuri päässyt irti sisällissodasta keväällä 1918, se ei haitannut kaupankäyntiä Helsingin pörssissä. Moses osti ja myi osakkeita sekä omaan lukuunsa että asiakkaille.
HOP oli Moseksen osakekauppojen pääasiallinen rahoittaja. Toukokuussa 1918 Moseksen Börsförmedlingin markkinaosuus pörssissä nousi 42,8 prosenttiin.
Koko toiminta-aikanaan vuosina 1916-1923 Skurnikin Börsförmedlingin markkinaosuus oli keskimäärin 10, 7 prosenttia vuodessa eli hän oli erittäin iso toimija.
"Kauppa oli kuitenkin erittäin tappiollista. Moses osti osakkeita paljon myös pörssin ulkopuolelta, esimerkiksi Walkiakosken osakkeista hän osti vain viidenneksen pörssin kautta ja loput pörssin ulkopuolelta", kertoo Samuli Skurnik.
Rahaa liikkeellä valtavasti
Moses eli ajan hengessä mukana, ja aikaan kuului kiihkeä pörssikauppa, koska sodan jälkeen harva uskalsi sijoittaa suoraan esimerkiksi kiinteään omaisuuteen. Osakekauppa oli uutta ja osakkeilla saattoi rikastua hyvin nopeasti - ja myös hävitä.
"Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen aika oli taloudellisen murroksen aikaa ja rahaa oli liikkeellä valtavasti. Raha etsi koko ajan tuottavinta sijoituskohdetta, aivan kuten 1980-luvun lopullakin", muistuttaa Skurnik.
Suomeen perustettiin 1910-luvulla peräti 14 uutta liikepankkia ja useita kymmeniä pankkiiriliikkeitä. Moni lopetti toimintansa jo muutaman vuoden jälkeen tai viimeistään seuraavalla vuosikymmenellä.
"Saattoi olla niin, että HOP:n onnistunut nurkanvaltaus rohkaisi Mosesta osakesijoituksiin. Myös tekstiilikauppa tuotti koko ajan mukavaa kassavirtaa ja sijoitettavaa rahaa."