Tämän lähemmäs liskokuningasta tai Pearlia et voi päästä! The Doors -bändin keulahahmo Jim Morrison roihuaa tänä syksynä Motel Morrisonissa Vaasan kaupunginteatterissa ja Janis Joplin tihkuu rakkauden loputonta janoa helsinkiläisessä yökerhossa.
Psykedeelisen rockin ja blues rockin legendat herätetään henkiin teatterissa: liskokuningas paljastetaan ja helmi halkaistaan.
Vaasan Motel Morrison on Taava Hakalan käsikirjoittama ja ohjaama rock-musikaali, joka seuraa löyhän kronologisesti Morrisonin boheemielämää ja taiteellista kilvoittelua.
Peter Snickarsin käsikirjoittama musiikkinäytelmä Janis! piirtää Joplinin elämänkaaren. Esityksen musiikki - Me and Bobby McGee, Piece Of My Heart ja Cry Baby - kuljettaa tarinaa vääjäämättömästi kohti saavuttamatonta.
Rock-suoran täydentää Helsingin kaupunginteatterin esitys Rock´n´roll. Brittiläisen Tom Stoppardin kaksi vuotta sitten kantaesitetyssä näytelmässä kelataan tapahtumia Euroopan hullusta vuodesta 1968 alkaen, kun neuvostopanssarit vyöryivät Prahaan ja Englannissa julkaistiin rocklevyjä, jotka johdattivat nuorisoa kohti itseilmaisua ja vapautta.
Samalla asialla oli Alvis Hermaniksen Sound of Silence.
Nyt tehdään tiliä Vietnamin sodan, Prahan kevään ja kukkaisvallankumouksen kanssa.
Teatteri on rock,
hurmos takaisin
Rock on tullut teatteriin useasta eri syystä: (nostalgisen) hittimusiikin vuoksi ja peilaamaan nuorison omaksi kokemaa ja mukaansa tempaissutta yhteiskunnallista ilmiötä.
Rockista löytyy vetäviä elämäkertoja, lahjakkaiden ihmisten traagisia tarinoita ja huumehuuruista julkkiselämää.
Teatteri saa rockista uutta draivia ja yhteisöllistä hurmosta.
Lavalle nousee yhtä aikaa kaksi 27-vuotiaana kuollutta rocklegendaa; Joplin kuoli huumeiden yliannostukseen lokakuussa 1970, Morrison heinäkuussa 1971. (Virallinen kuolinsyy oli alkoholismin aiheuttama sydänkohtaus.)
Vaasan kaupunginteatterin musikaalissa on kolmaskin 27-vuotias rockruumis: Nirvanan Kurt Cobain.
"Älä tee kompromisseja itsesi kanssa. Olet kaikki, mitä sinulla on", totesi Janis Joplin.
"Mä haluan tehdä paholaisen kanssa sopimuksen, että ei mitään toivomuksia, vaan kaikki annetaan mulle heti, tässä ja nyt", sanoo Jim Morrison näytelmässä.
Periaatteena oli elää täysillä, kuolla nuorena ja jättää jälkeensä kaunis ruumis.
Mummut itkee,
seinät kaatuu
Rock roiskauttaa teatterin lavalle ilman kompromisseja. Teatteri-instituution on joustettava, ei rockin.
"Se ei saa istua sinne. Mun mielestä meininki pitää olla, että mummut itkee ja seinät kaatuu. Ja keski-ikäiset äidinkielen opettajat ei tykkää", sanoo Kemin kaupunginteatterin Seittemän veljeksen parista Jim Morrisonin kimppuun hyökännyt Taava Hakala.
"Rockissa ja rokkimeiningissä on jotain röyhkeetä. Sen huomaa jo Morrisonin bändiläisistä, millä tavalla ne lompsii teatteriin. Toivottavasti semmoisia lompsijoita tulisi myöskin katsomoon."
Morrisonia näyttelee Juha Lagström. Hän kokosi vaasalaismuusikoista ympärilleen Doors-bändin: Tuomo Unkuri (Robby Krieger, kitara), Olli Rantala (Ray Manzarek, koskettimet) ja Jere Lahti (John Densmore, rummut).
Morrisonin tyttöystävää Pamelaa esittää Anne Tastula ja Morrisonin isää Tuomo Kettula.
Ohjaaja Taava Hakala kaipaa teatteriin samaa kollektiivisuutta, mitä kokee rock-konserteissa. Konserttiyleisöllä on valmiiksi bilettäjän asenne. Sama aktiivisen vastaanottajan ja osallistujan olo pitäisi saada syttymään myös teatterin katsojalle jo himassa.
Teatteri alkaa näytellä konserttia.
C´mon baby
light my fire
Rockin klassikkolevyjä käsittelevän Yle Teeman dokumenttisarjan The Doors-osassa (25.8.) määriteltiin Doorsit suhteessa Beatlesiin: "The Beatles lauloi Love me do, The Doors vaati Light my fire."
Morrison oli kunnianhimoinen sanoituksissaan ja halusi roihuta koko ajan. Taava Hakala on lukenut, mitä Morrison on lukenut. Näytelmässä siteerataan Goethea, Dantea, Bukowskia, Kerouacia, Rimbaud´ta.
"Ei Morrisonissa ole kiinnostavinta, että sen elämä päättyi lyhyeen. Se oli sivistynyt ja halusi kirjoittaa runoja ja tehdä elokuvaa. En usko, että Morrison olisi kauhean onnellinen siitä, että sen haudalle tehdään kännisiä pyhiinvaellusmatkoja. Se olisi ollut onnellisempi, jos sen runoja luettaisiin", Hakala pohtii.
Morrisonin seurassa keikaroi myös pop-taiteilija Andy Warhol, jota esittää pyhäjokelaislähtöinen Karoliina Kudjoi.
Morrisonin ja Warholin suhde on Hakalan oma kehitelmä.
"Warhol piti Morrisonista, koska se piti kauniista nuorista miehistä. He tapasivat sattumanvaraisesti. Minä ajattelin laittaa ne suutelemaan."
Vaasan kaupunginteatterin Morrison-bändi soittaa ravintola Amarillossa Oulussa tänään 6.9. noin klo 23.30 alkaen. Vapaa pääsy.