Kolumni

Möröt kur­kis­te­le­vat yhä työ­so­pi­mus­nur­kan takaa

Ei ihme, että Metalliliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa pyyhki hikeä pöytäliinaan. Sen verran tiukalle työehtosopimuksen läpimeno otti. Sopimus hyväksyttiin valtuustossa vasta tiukan äänestyksen jälkeen.

Ei ihme, että Metalliliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa pyyhki hikeä pöytäliinaan. Sen verran tiukalle työehtosopimuksen läpimeno otti. Sopimus hyväksyttiin valtuustossa vasta tiukan äänestyksen jälkeen.

Rautakouria epäilytti myös iso harppaus, joka otetaan kohti paikallista sopimista. Pelkoa nostattaa se, että luottamusmiehillä ei ole luvatusta koulutuksesta ja yhdessä neuvottelemisen vakuutteluista huolimatta rahkeita hoitaa asioita, vaan liu´utaan isäntävaltaan ja toteutetaan työnantajien sanelupolitiikkaa.

Monen mielessä ryhtyi kummittelemaan työreformi.

Psykologisesti nappiin ei mennyt Vuorenmaan rauhoittelu. Ensin hän todisteli, miten työnantajapuolelle on tehty selväksi, että asioista pitää neuvotella ja sopia yhdessä. Heti perään Vuorenmaa varoitti edessä olevista kovemmista ajoista.

Tukalampaa tulevaisuutta metallin ykkösmies perusteli sillä, että hallituksen yrittäjyysohjelman vetäjäksi on valittu pääministeri Matti Vanhasen veli Rauno Vanhanen. Juuri hän on ay-liikkeen vihollisenaan pitämän työreformin "isä".

Työreformia kaupattiin 1990-luvun alussa. Pääministerinä oli keskustan silloinen puheenjohtaja Esko Aho. Hän otti työreformin omiin nimiinsä, mutta sen todellisina arkkitehteinä olivat taustalla Suomen Yrittäjissä palkkaansa nostava Rauno Vanhasen ja veljensä Matti.

Ammattiyhdistysliike nosti työreformista niin suuren metakan, että maa oli ajautua yleislakkoon. Työreformista jäi tahra niin Ahon kuin keskustan takkiin. Vähänkin kinkkisemmissä tilanteissa ay-liike muistuttaa yhä heti työreformista.

Kun Anneli Jäätteenmäki Ahon jälkeen nousi keskustan puheenjohtajaksi, hän ilmoitti kuuluvasti, että työreformi upotetaan Atlanttiin. Pohjamutiin se ei kuitenkaan ole painunut. Se on tosiasiassa sukellettu ylös ja hieman muodistettu.

Työreformissa näyttää toteutuvan sama kuin EU:n perustuslaissa. Se toteutuu hiukan muokattuna ja eri nimisenä. Perustuslakia laaditaan nyt "uutena sopimuksena". Työreformin ajatuksia toteutetaan paikallisessa sopimisessa. Mutta vanhan sanonnan mukaan rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Metallimiehet näyttivät selvän suunnan. Työehtosopimuksissa tullaan väistämättä liikkumaan entistä enemmän kohti paikallista sopimista.

Ero alkuperäiseen työreformiin on merkittävä. Työehtosopimusten yleissitovuudesta luvataan pitää tiukasti kiinni. Metallin sopimuksessa on turvalauseke, jota kutsutaan kannustavaksi perälautamalliksi.

Pelkkä malli ei tosin vielä riitä. Sen soveltaminen panee sekä luottamushenkilöt että paikalliset työnantajat entistä kovempien vaatimusten eteen. Vain onnistuminen yhteisneuvotteluissa voi hälventää pelot palkansaajien sopimusturvan murentamisesta.

Rauno Vanhasen muotoilemassa työreformissa haluttiin antaa väljemmät raamit paikalliseen sopimiseen. Jyrkkä vastustus ay-puolella nousi etenkin kohdasta, jossa pienyrityksille esitettiin sopimusmallia, jossa työehtosopimusten yleissitovuudesta voidaan luopua alle viiden työntekijän yrityksissä.

Yleissitovuuden murtaminen oli sama kuin tarjoaisi myrkkyä ay-liikkeelle. Mitkään selitykset ja vakuuttelut eivät tehonneet. Aholle osoitettiin punaiset kohdat ja esitettiin korjaustoiveet. Hän oli vaateille kuuro. Tästä lähtien työreformimörkö on nostettu aika ajoin esille.

Nyt aika on tehnyt tehtäväänsä. Työntekijäpuolellakin on oivallettu, että viisas askellus kohti paikallista sopimista on väistämättömyys.

Töitä kyllä riittää sen mielikuvan murtamisessa, ettei paikallinen sopiminen tarkoita yksipuolista isäntävaltaa, ettei työnantajan sanelupolitiikka yrityksissä lisäänny.

Muitakin mörköjä kurkistelee nurkan takana, vaikka hallitusohjelmaan on kirjoitettu tavoite parantaa paikallisen sopimisen edellytyksiä niin, että eri osapuolille ja kaikille henkilöstöryhmille turvataan tasavertainen neuvotteluasema työpaikoilla.

Pääministerin veljen valinta johtamaan yrittäjyysohjelmaa meni läpi pienellä uutisoinnilla, mutta nostattaa jo kulmakarvoja ay-puolella. Sieltä todetaan, että Ruotsissa olisi skandaali, jos pääministerin veli nostettaisiin samaan asemaan. Monissa muissakaan maissa se ei tulisi kuuloonkaan, lisätään.

Tietääkö Rauno Vanhasen valinta yrittäjyysohjelman johtoon samaa kuin Suomen yrittäjien roolin korostaminen? Tällä hetkellä heillä ei ole paikkaa hallituksen ja keskusjärjestöjen yhteisessä pöydässä. Mitä Vanhasen veljekset nyt hautovat? Mitä työttömyysturvalle oikein tehdään?

Perään jo uhotaan: jos työttömyysturvaan kosketaan yksipuolisesti, Senaatintorilla tavataan.

Entä ison loikan ottanut Erkki Vuorenmaa? Voiko hän laiskotella rauhassa ja vihellellä tyytyväisenä? Ei voi.

Metalliliitossa muhii palatsivallankumoushanke. Jotkut puuhaavat talouspäällikkö Riku Aallosta haastajaa Vuorenmaalle ensi kesän liittokokoukseen. Sopu ei siten tuonut täyttä rauhaa.