Suomalaisessa pankkitoiminnassa tehtiin keskiviikkona historiaa. Kyseessä ei kuitenkaan ollut alan suurfuusio tai jonkin pankin ennätystulos, vaan se, että Finanssivalvonta eli Fiva puuttui ennenäkemättömän ankarasti neljän pankin tai pankkiiriliikkeen sijoitusneuvonnan käytäntöihin.
Historiallisen Fivan päätöksestä tekee se, että se määräsi nyt ensimmäistä kertaa suurimman mahdollisen sakon, johon sen toimivaltuudet riittävät. Miljoonan euron seuraamusmaksu ja julkinen varoitus lankesivat Nordealle.
Samassa yhteydessä 400 000 euron sakko määrättiin Helsingin Seudun Osuuspankille, 90 000 euron sakko pankkiiriliike Alexandrialle sekä 20 000 euron sakko finanssikonserni Investiumille. Nekin saivat myös julkisen varoituksen.
Finanssivalvonnan tutkimat tapaukset liittyivät siihen, miten yritykset ovat myyneet yli 70-vuotiaille sijoitusrahastoja ja muita sijoitustuotteita. Puutteita havaittiin esimerkiksi siinä, miten sijoitusneuvojat selvittivät asiakkaiden sijoitustavoitteita, -kokemusta ja -tietämystä.
Havaittuja käytäntöjä voi joiltain osin arvioida jopa härskeiksi. Esimerkiksi Nordeassa pankin tietojärjestelmä tuotti Fivan mukaan asiakkaalle lähtökohtaisesti suosituksen myydä koko senhetkinen sijoitusvarallisuus ja sijoittaa varat asiakkaalle luodun mallisalkun mukaisiin Nordean tuotteisiin.
Helsingin Seudun Osuuspankkia Fiva kovisteli muun muassa siitä, että pankki tarjosi iäkkäille asiakkaille monimutkaisia sijoitustuotteita samaan aikaan kun asiakasta koskevissa tiedoissa oli systemaattisia puutteita.
Sama pankki sai jo viime kesänä Fivan varoituksen, silloin talletustensa harhaanjohtavasta markkinoinnista.
Fivan päätöksen jälkeen pankit kertoivat jo korjanneensa käytäntöjään.
Fivan tutkinta tukee havaintoa, jonka monet kansalaiset ovat tehneet jo aiemmin. Iäkkäille tarjotaan pankkien tiskeillä tuotteita, joiden laadusta ja riskeistä ei asiakkaalle synny tarkkaa kuvaa. Eikä aina ole kyse edes iäkkäistä asiakkaista.
Kun sijoituksen myyjänä on tuttu virkailija, asiakas luottaa helposti hänelle esiteltyihin asioihin itse niihin riittävästi tutustumatta. Edes takavuosina ei kuitenkaan pitänyt paikkansa se mainoslause, jonka mukaan pankissa on aina ystävä. Tätä nykyä pankin neuvojat ovat yhä enemmän pankin tuotteiden myyjiä.
Pankeille esimerkiksi sijoitusrahastojen maksut ja erilaiset varainhoidon palkkiot ovat entistä merkittävämpi tuloerä. Vaikka jokainen pankki ilmoittaa tavoitteekseen tyytyväisen asiakkaan, se ei tarkoita, että tyytyväisyyttä haetaan asiakkaalle edullisimmalla tavalla.
Ennen lähtöä pankkiin sijoituspäätöksiä tekemään asiakkaan kannattaa itsenäisesti kartuttaa tietämystään. Sijoittamista ei kannata aloittaa hätiköiden ja on syytä sisäistää se, että sijoitukset voivat tuottaa myös tappiota.
Sekin kannattaa huomata, että kun inflaatio on lähellä nollaa, rahan arvo ei juuri hupene, vaikka ylimääräisiä varojaan jonkin aikaa säilyttäisikin tavallisella tilillä.