Kaupunki ryhtyy rajoittamaan mopolla ajoa Oulussa kovalla kädellä. Mopoilijat opastetaan käyttämään yhä enemmän tavallisia katuja autoliikenteen seassa, kun uudet linjaukset otetaan tämän ja ensi kesän aikana käyttöön.
Oulussa arvioidaan olevan noin 5 000 mopoa. Mopojen määrä on kasvanut liki tuhannen kulkuneuvon vauhdilla parina viime vuonna. Samalla mopot koetaan yhä enemmän vaaratekijäksi kevyen liikenteen väylillä. Niinpä Oulussa haetaan mallia Tampereelta, jossa mopoilijat kulkevat tavallisessa katuliikenteessä autojen joukossa.
Toisaalta Tampereella onnettomuuksien määrä on suhteellisesti vähäisempi kuin Oulussa. Oulun kaupungin liikenneinsinööri Jorma Heikkinen arvelee, että vanhempien on ollut Oulussa helppo ostaa lapsilleen mopoja, kun mopoilla on saanut ajaa autoliikenteen ulottumattomissa.
"Tämä on johtanut siihen, että mopoilla ajetaan, missä sattuu. Mopoilijoilla on syytä tarkistaa asenteita. Kaupunki haluaa lisätä pienten koululaisten turvallisuutta, sillä lapset saattavat käyttäytyä ennakoimattomasti kevyen liikenteen reiteillä", Heikkinen perustelee teknisen lautakunnan viime tiistaina tekemää päätöstä, jonka perusteella mopolla ajo kielletään kaikkiaan 27 moporeitillä muun kevyen liikenteen seassa.
Vaarallisia paikkoja
Oulussa rekisteröitiin viime vuonna 85 onnettomuutta, joissa mopo oli osallisena. Tyypillisimpiä mopo-onnettomuuksia olivat kevyen liikenteen väylän ja katuverkon risteykset, joissa mopon kanssa toisena osapuolena oli auto.
Teknisin järjestelyin hidastetaan niin sanotun neljän mustan pisteen liikennettä. Näitä mopoilijoiden vaaranpaikkoja ovat Koskelantien ja Sulfiittikadun risteys Meri-Toppilassa, Oulunsuuntien ja Sairaalarinteen risteys Oulunsuussa, Joutsentien ja Paljetien risteys Karjasillan teollisuusalueella sekä Limingantien ja Nuottasaarentien risteys Limingantullissa.
Vaikka mopoilija yleensä kolaroi auton kanssa, niin viime vuonna yksi pyöräilijä kuoli mopokolarissa. Muutama vuosi sitten mopon kyydissä ollut nuori kuoli, kun mopo törmäsi Pohjantien alikulkusillan pilariin. "Viime vuoden kuolinkolarissa mopoilija tuli tosin oikealta", Heikkinen huomauttaa.
Keskiviiva tutkitaan
Tekninen lautakunta päätti Henry Mäkelän (kok.) esityksestä tutkia, voidaanko kevyen liikenteen väylille merkitä keskiviiva.
Liikenneinsinööri Jorma Heikkinen suhtautuu varauksella esitykseen, sillä jo laissa sallitaan kävely pyörätien vasemmassa laidassa.
"Yleensä kevyen liikenteen reitit ovat kolmen metrin levyisiä. 1,5 metrin kaistat menevät ahtaaksi. Periaatteessa ne riittäisivät muille kuin rullaluistelijoille jonossa kuljettaessa. Väylien kapasiteetti on yleensä riittävä ilman kaistamerkintöjä."
Paikoin kaistamerkinnät löytyvät kevyen liikenteen reiteiltä, mutta tällöin on kyse alikulusta. Yleensä alikulkujen leveys on neljästä viiteen metriin, joten kulku on suuntaansa väljempi.
Kaupunki aikoo myös esittää liikenneministeriölle, että kevyen liikenteen väylille asetettaisiin 30 kilometrin nopeusrajoitus. "Paikoin kaduilla nopeudet on laskettu 30:een, mutta kevyen liikenteen väylällä voi huristella mopolla lujempaa. Tämä on selvä ristiriita. Mopojen nopeusrajoitus on 45 kilometriä tunnissa", Heikkinen huomauttaa.
