Oululaiset ovat Suomen kovimpia mopoilijoita. Kaupungissa olevien mopojen määrä on lähes kolminkertaistunut 2000-luvulla. Viime vuoden lopulla Oulussa oli 3 821 mopoa, mikä on väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muussa Suomen suurimmista kaupungeista. Liikenneturvan Pohjois-Suomen päällikkö Rainer Kinisjärvi arvelee, että jo lähes puolella 15-17-vuotiaista oululaisista on mopo.
Hän näkee kehitykselle useita syitä. Yksi niistä on kaupungin väestöpohja: Oulussa asuu paljon nuoria ihmisiä. Myös hyvällä talouskasvulla sekä runsaalla ja aktiivisella mopomyyjäjoukolla on oma vaikutuksensa.
"Oulussa on poikkeuksellisen hyvä kevyen liikenteen verkosto. Täällä on mopoilijan helppo ja turvallista liikkua eri kaupunginosasta toiseen", Kinisjärvi jatkaa listaa. Mopolla saa ajaa ajoradan lisäksi sellaisilla kevyen liikenteen väylillä, joissa on mopolla ajo sallittu -kilpi.
Hän huomauttaa, että mopojen määrää on kasvattanut etenkin rajusti kasvanut tyttöjen mopoiluinnostus. "Oulun alueen mopovirrasta 30-40 prosenttia on tyttöjä", Kinisjärvi arvioi.
Tyttöjen ja poikien mopoilutavoissa on eroja. Tytöillä on yleensä alla skootteri ja he noudattavat liikennesääntöjä poikia säntillisemmin. Pojat puolestaan kaahailevat ajopeleillään ja hyppäävät mopon sarviin alkoholin vaikutuksen alaisena tyttöjä useammin. Pojat myös jättävät ajoittain mopokypärän soljen auki, mikä tekee siitä hyödyttömän. Tytöt puolestaan saattavat jättää kypärän kokonaan kotiin.
"Kyse on ulkonäöstä. Hiukset menevät kypärän alla lyttyyn. Veikkaan, että tytöt ja naiset mopoilisivat vieläkin enemmän, jos kypäräpakkoa ei olisi", Kinisjärvi väläyttää.
Mittari näyttää
tuhatta ja sataa
Mopomäärän lisääntymisen rinnalla myös vauhdit ovat kasvaneet. Lisäpotkua menoon haetaan viritetyllä mopolla. Liikenneturvan hiljattain tekemässä tutkimuksessa yli 80 prosenttia nuorista ilmoitti, että hänen moponsa kulkee kovempaa kuin lain sallima 45 kilometriä tunnissa. Liikkuvan poliisin Oulun yksikön päällikkö, ylikomisario Marko Törmänen arvioi, että Oulun mopoista joka kolmas on viritetty tai muuten laiton.
"Kyse on isosta ongelmasta, eikä se ole aina vain poikien juttu", hän kuvailee.
Törmäsen mukaan helpoimpia viritettäviä ovat nykyskootterit. Moni Suomessa liikkuvista skoottereista on lähtöisin Euroopan markkinoilta, minkä vuoksi ne on rakennettu 60 kilometrin tuntinopeusvauhtiin. Skoottereihin maahantuontivaiheessa asetettava nopeusrajoitin on varsin helppo poistaa.
Ylikomisario muistuttaa, että viritys on turvallisuusriski. Perinteisimpiä pikkumopoja ei ole tehty koviin vauhteihin. Etenkin jarrut ovat lujilla. Osa virittäjistä myös poistaa etujarrut, mikä voi olla kohtalokas yhdistelmä.
"Etujarru on mopon tärkein pysähtymisväline", Törmänen terottaa.
Kaikkia mopoja ei edes tarvitse virittää kaahailua varten. Rainer Kinisjärvi tietää oululaisisän, joka osti lapselleen kaupasta tuliterän mopon. 100 kiloisen miehen allakin se kulki 90 kilometrin tuntinopeusvauhtia. "Mitä halvempi mopo on, sitä kovempaa sillä yleensä pääsee."
Kevyen liikenteen
väylät vaaranpaikkoja
Liikenneturva on huolestunut kehityksen aiheuttamista muutoksista kevyen liikenteen väylillä. Niiden turvallisuus on heikentynyt. Kevyen liikenteen väylillä sattuvista onnettomuuksista jo puolessa yhtenä osapuolena on mopo.
Oulun kaupungin liikenneturvallisuusinsinöörin Jorma Heikkisen mukaan mopo kolaroi yleensä polkupyöräilijän kanssa pyöräteiden risteämiskohdissa. Autokolarit sattuvat, kun kääntyvä autoilija ei osaa ottaa huomioon kovalla vauhdilla katua ylittävää mopoa.