Viisi puusta veistettyä vasikkaa paistattelee keskikesän auringossa aitan edustalla Sanginsuussa. Niiden tekijä, oululainen moottorisahataiteilija Aimo Laitinen, kyykistyy vasikkalauman viereen tarkastelemaan kättensä jälkeä.
– Kyllä tässä on jonkinlaista kehitystä tapahtunut, kun näitä vertaa ensimmäiseen veistokseeni, Laitinen myhäilee.
Hän työsti ensimmäisen moottorisahaveistoksensa kolme vuotta sitten Maaseudun Sivistysliiton kurssilla Temmeksellä.
– Siskoni minut sinne yllytti enkä kehdannut kieltäytyäkään, kun olin syntymäpäivälahjaksi sahankin saanut.
Laitinen veisti kurssilla karhun, pöllön ja porsaan, eikä niiden jälkeen koskenut moottorisahaan veistomielessä pariin vuoteen, kunnes kuluva kevät sytytti veistokipinän todenteolla liekkeihin.
– Nyt, kun olen jättänyt maatilani nuoremmalle sukupolvelle, on jäänyt aikaa harrastella, hän sanoo.
Laitinen kertoo aina nauttineensa käsillä tekemisestä.
– Jo pikkupoikana veistelin kapustoja ja sen sellaisia. Lukioaikoina aloitin metsästyksen, mutta löysin pian itseni entisöimästä aseiden periä, Laitinen kertoo ja jatkaa:
– Ja kyllähän sitä piti aikoinaan maatilalla kaikki mahdollinen suunnitella ja rakentaa omin käsin, vaikka monesti ostamalla olisi päässyt helpommalla.
Karhufestivaali motivoi
Kuluvan vuoden aikana Laitisen käsissä on syntynyt kolmisenkymmentä puuveistosta, ja lisää valmistuu kaiken aikaa.
Motivaattorina toimii elokuun puolivälissä Ilomantsissa järjestettävä Karhufestivaali, jonne Laitinen on valittu kilpailemaan kahdenkymmenenneljän muun puunveistäjän kanssa. Valittujen veistäjien joukossa on Laitisen lisäksi toinenkin oululainen, Igor Kyllinen.
Karhunmetsästyksen aloitukseen ajoittuva festivaali on jo seitsemättä kertaa järjestettävä tapahtuma, joka kunnioittaa ja vaalii ITE-taidetta ja karhuun liittyvää kulttuuriperinnettä.
– Onhan se suuri kunnia päästä Karhufestivaalille veistämään. Lähden kisaan kylläkin altavastaajana, sillä vastassa on konkareita, joilla on vuosikymmenten kokemus.
Koronasta johtuen kilpailu on tänä vuonna rajattu vain kotimaisille taiteilijoille. Teemana on ITE-taiteen juhlavuoden kunniaksi Vapaa tyyli.
Liikettä ja huumoria
Laitinen ei suostu vielä paljastamaan, mitä hän on kilpailun varalle suunnitellut.
– Sen verran voin sanoa, että sellaiset pönöttävät eläinhahmot eivät ole minun juttuni. Haluan tehdä veistoksia, joissa on liikettä ja huumoriakin, Laitinen sanoo ja avaa metsäateljeensa aitan oven.
Oven takaa paljastuu kymmenkunta veikeää karhuhahmoa, jotka soittavat, laulavat ja tanssivat.
– Tämä on enemmän minun tyyliäni, hän virkkoo.
Toistaiseksi Laitinen on veistänyt vain omaksi ja tuttaviensa iloksi, mutta ei tyrmää ajatusta näyttelystä tai veistosten myymisestäkään.
– Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan.
ITE-taiteen juhlavuosi
Suomalainen nykykansantaide eli ITE-taide viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan.
Käsite syntyi, kun Maaseudun Sivistysliitto yhteistyökumppaneineen ryhtyi kartoittamaan aihetta 1990-luvun lopussa.
Suomalaisten kodeista ja pihamailta paljastui ihmeellinen mielikuvituksen maailma ja satoja omaperäisiä tekijöitä, joiden keskuudessa yksi merkittävä ryhmä oli moottorisahalla veistäjät.
Ilmiö nimettiin ITE-taiteeksi; sana ITE on lyhenne sanoista itse tehty elämä. Se viittaa itseoppineisuuteen ja siihen, kuinka tekijät rakentavat käsillä tekemisen kautta omaa tarinaansa.
ITE-taiteen 20-vuotisjuhlavuotta juhlistetaan paitsi Ilomantsin Karhufestivaaleilla 13.–15.8., myös kaiken kansan ITE-retkipäivä-tempauksella 25. heinäkuuta. Retkikohteet löytyvät osoitteesta www.itenet.fi
Juhlavuonna suomalaisissa taidemuseoissa kiertää myös ITE-aiheinen näyttely, Kohtalona luovuus – ITE ja kumppanit. Näyttely on 20. syyskuuta saakka esillä Oulun taidemuseossa.
Susanna Eksymä
susanna.eksyma@forum24.fi