Talouskurimuksessaan tuskailevat lentoyhtiöt olisivat Juha Veijosen kaltaisista asiakkaista mielissään. Kiireinen freelance-näyttelijä on kerännyt kesän aikana lentomaileja kiitettävästi.
"Laskin, että astuin kuukauden sisällä lentokoneeseen 25 kertaa. Kotimaan terminaalit on tulleet niin tutuiksi, että tarvitsen kohta terminaalihoitoa", Veijonen murjaisee.
50 vuotta täyttävä näyttelijä on sukkuloinut ilmassa Helsingistä Kemijärvelle ja Joensuuhun. Siellä ovat työllistäneet tv-sarjat Taivaan tulet ja Karjalan kunnailla.
Urallaan 12 pitkässä elokuvassa ja noin 30 televisiosarjassa näytelleen Veijosen ei ole viime vuosina tarvinnut työtehtävien perään huudella.
"On ollut hyvä tuuri, että on siunaantunut töitä. Olen joskus ollut puoli vuotta työttömänä, ja silloin sitä on ihan kusessa."
Vailla vakituista kiinnitystä olevan freelancerin leipä on maailmalla pieninä murusina. Elannon hankkiminen voi olla stressaavaa, mutta Veijoselle vapaan taiteilijan rooli istuu luontevasti.
"Mielelläni valitsen työni itse. Kun olet vakituisessa duunissa, menet aamulla teatteriin ja katselet ilmoitustaululta, kuinka mones puu vasemmalta olet."
Hyvä työtilanne ei ole sattumaa. Niin näyttelijä ainakin haluaa uskoa. "Sen verran narsisti jokainen on, että näkee siinä olevan omalla osuudella jotain tekemistä. Jos tulee töitä, se tarkoittaa, että sinusta tykätään."
Veijonen on ollut menestyselokuvia ohjanneen Aleksi Mäkelän luottomies 15 vuotta. Viimeksi yhteisiä hittejä ovat olleet Veijosen esittämän yksityisetsivä Jussi Vareksen seikkailut. Katsotuimpiin kotimaisiin kuuluneet Varekset saanevat seuraa kolmannesta.
Eräs työtoveri selittää Veijosen suosiota tämän karhealla maanläheisyydellä. Veijosella on elämää näyttämön ulkopuolellakin.
Lähes kolmikymppinen moottorisaha-asentaja aloitti näyttelijäopinnot teatterikoulussa kypsällä iällä. "Olin kymmenisen vuotta muita opiskelijoita vanhempi. Hävetti. Tuli fiilis, että olin jäänyt kymmenen kertaa luokalle."
Sittemmin hän on kääntänyt konkarin roolin edukseen.
"Elämänkokemuksesta on näyttelemisessä hyötyä. Ei siitä pysty suurta draamaa vääntämään, jos oman elämän suurin tragedia on finni nenänpäässä."
Silkkaa sattumaa Veijosen näyttelijänura ei liene. Hänen isovanhempansa olivat Thalian palveluksessa, näyttelijänä ja balettitanssijana.
Isä, valokuvaaja Onni Veijonen taas työskenteli alansa taiteilijan kanssa. Työkaveri oli Apu-lehden toimittajalegenda Matti Jämsä.
"Kerran he tekivät juttua korkeiden paikkojen työntekijöistä. Jämsän piti kavuta toiseen Lahden 150-metrisistä radiotorneista, mutta hän ei kankkuseltaan kyennyt. Faijan piti hoitaa homma."
