Raatti, Rajakylä, Ritaharju... viimeisin monttu on kaivettu Taka-Lyötylle, johon nousee Oulun teknisten virastojen talo. Oulu rakentaa taantumasta huolimatta vilkkaasti. Se oli tietoinen ratkaisu viime syksynä tämän vuoden budjettia naulattaessa: pyörät haluttiin pitää pyörimässä ja kantaa vastuuta koko seudusta.
"Oulun jarrutus tuntuisi laajasti työllisyydessä muuallakin kuin kaupungin rajojen sisällä", perusteli kaupunginjohtaja Matti Pennanen tuolloin.
Viime syksyn jälkeen kaupungin rahahanat ovat vääntyneet entistä tiukemmalle ja joitakin Oulun teknisen keskuksen hankkeita on jouduttu laittamaan syrjään säästöjen takia. Esimerkiksi Toppilansalmeen suunnitellun Möljän sillan rakentaminen jää ainakin ensi kesään.
Yhdestäkään tälle vuodelle merkitystä Oulun Tilakeskuksen investoinneista ei kuitenkaan ole jouduttu tinkimään. "Kaikki, jotka on ollut määrä aloittaa, ovat lähteneet käyntiin ihan ohjelman mukaisesti", toteaa Tilakeskuksen johtaja Jukka Heikkilä.
Heikkilä arvioi, että ratkaisulla on ollut voimakas elvyttävä vaikutus Oulun alueella. "Kaupunki ei työllistä ainoastaan pääurakoitsijoita vaan myös melkoisen määrän sivu-urakoitsijoita, suunnittelijoita ja rakennuttajakonsultteja."
Viidenneksen halvempaa
Edellisiin vuosiin verrattuna kaupunki on rakentanut nyt suunnilleen samaa tahtia. "Tosin pari vuotta sitten oli todella vilkasta. Muutamissa hankkeissa oli jopa vaikea saada urakoitsijoilta tarjouksia varsinkin pääurakkaan. Silloin oli paljon asuntorakentamista, mitä nyt on tällä alueella kovin vähän."
Rakentaminen taantuman aikana on tiennyt työpaikkoja, mutta myös säästöjä rakentamiskuluissa. "Kustannukset ovat olleet huomattavasti pienemmät kuin edellisvuosina. Urakat ovat lähemmäs 20 prosenttia edullisempia kuin reilu vuosi sitten."
Suurin osa tänä vuonna aloitetuista kohteista jatkuu vielä ensi vuonna. Talous-ja toimintasuunnitelman mukaan vain yksi uusi kohde olisi alkamassa vuonna 2010 eli Kaukovainion koulun peruskorjaus. Alkaako se vai ei, sen ratkaisevat päättäjät, huomauttaa Heikkilä.
"Kaukovainion koulua kuitenkin suunnitellaan täyttä höyryä ja valmius on aloittaa, jos niitä päätetään."
Parhaillaan koolla olevassa budjettiriihessä pohditaan kaupunginjohtajan johdolla myös kaupungin tulevia rakentamishankkeita. Apulaiskaupunginjohtaja Timo Kenakkalan mukaan lähtökohtana ovat talouden toimenpide- ja kehittämisohjelman linjaukset.
Uusia rahoitusmalleja
Kaikki Suomen suuret kaupungit eivät suinkaan ole päätyneet taantuman edessä samaan ratkaisuun. "Ymmärtääkseni Tampereella rakentaminen on aika lailla tiukassa, mutta Espoossa ja Kuopiossa menty vähän samaan malliin kuin Oulussa ja pyritty elvyttämään", toteaa Heikkilä.
Espoossa ja Kuopiossa on myös kehitelty uusia rahoitusmalleja, joissa julkista rakentamista on toteututtu yksityisen rahan avulla.
Esillä on erityisesti elinkaarimalli eli private public partnersihip. Siinä kunta määrittelee toimitilatarpeensa ja siirtää vastuun toimitilan suunnittelemisesta, rakentamisesta, rahoittamisesta ja mahdollisesta operoinnista (tilan hallinta ja ylläpito) yksityiselle toimijalle. Hankinta ei edellytä kunnan omaa investointia, sillä toimitilan omistaa yksityinen taho. Omistamisen sijaan kunta maksaa projektiyhtiölle kiinteistön käytöstä ja mahdollisista palveluista.
Oulussa tätä mahdollisuutta tutkitaan Kastellin monitoimikoulun rakentamisessa. Talon rakentaminen on tarkoitus aloittaa 2012.