Montreal otti tiistaina 2–1-johdon NHL:n pudotuspelisarjassaan Carolinaa vastaan. Ratkaisija oli Donald Audette jatkoaikaosumalla 2–1 ajassa 62.26. Saku Koivu oli vienyt kotijoukkueen johtoon jo toisessa erässä.
Toisessa puolivälieräottelussa St. Louis kukisti Detroitin 6–1 ja kavensi tilanteeksi 1–2 hävittyään kaksi ensimmäistä kamppailua.
Keith Tkachuk teki kolme osumaa, Pavol Demitran saldo oli 1+3, ja puolustaja Chris Pronger kunnostautui kolmella syöttöpisteellä.
Mitä pidemmälle Montrealin menestys jatkuu tämän kevään pudotuspeleissä, sitä suuremmaksi kohoaa Pohjois-Amerikassa mielenkiinto joukkuetta kohtaan.
Canadiensin pääsy 16 parhaan pudotuspeleihin oli yllättävä nipistys runkosarjan loppuvaiheessa.
Seuraavaksi Montreal hyvästeli Bostonin lomalle kuudessa ottelussa. Nyt se on tosissaan tavoittelemassa välieräpaikkaa joukkueena, joka on elämänkohtalokseen ottanut mestaruuden voittamisen.
Kun Canadiens vuoden 1996 alussa luopui legendaarisesta koti-areenastaan Montreal Forumista ja otti käyttöön jättihallinsa Molson Centren, sanottiin taakse jääneen paljon hyviä henkiä.
Tämä käsitys vahvistui, kun Canadiens vuosi toisensa jälkeen kärsi takaiskuja. Nämä eivät olleet vain tappioita kaukalossa, vaan uskomaton määrä loukkaantumisia tuli harmiksi.
Nyt puhutaan siitä, että Forumin henget ovat palanneet Canadiensin ryhmään, koska useissa kevään pudotuspelivoitoissa on joukkueella ollut onnea.
Tuuri on ollut mukana myös maalivahti Jose Theodorella, jonka osaamista kukaan ei toki aseta kyseenalaiseksi.
Theodorea saa kiittää siitä, että Montreal on nykytilanteessa. Hän on torjunut 191 laukausta kohti maalia tulleista 197:stä.
Veskaria onkin alettu verrata Patrick Royn pelaamiseen siinä Canadiens-joukkueessa, joka yllättäen voitti Stanley Cupin 1993.
Silloin Montreal joutui peräti 10 kertaa taistelemaan jatkoaikavoiton. Roy valittiin oikeutetusti pudotuspelien parhaaksi pelaajaksi.
Canadiensin nousun innostaviin tekijöihin on kuulunut ilman muuta Saku Koivun uskomaton ja sittenkin odottamaton paluu jäälle runsaat puoli vuotta sen jälkeen, kun hänellä oli syyskuussa todettu syöpä.
Koivu ei ole ollut vain yksi muiden joukossa, vaan hän nousi nopeasti joukkueensa tärkeimmäksi hyökkääjäksi.
Kolmannessa ottelussa Carolinaa vastaan hän onnistui hiukan ennen puoliväliä avaamaan maalihanat.
Vastustajan puolustaja Sean Hill oli huolimaton, Andreas Dackell nappasi kiekon ja pääsi Koivun kanssa nousemaan 2–1-ylivoimahyökkäykseen.
Ruotsalaisen poikittaissyötöstä vasemmalle Koivun lapaan kapteeni iski suoraan, ja maalivahti Kevin Weekes oli voimaton.
Näin Koivu nosti pudotuspelien tehosaldonsa jo lukemiin 4+6 yhdeksässä ottelussa. Pistepörssissä hän on jaetulla neljännellä sijalla.
Canadiens-luotsi Michel Therrien joutui jo vähintään sadannen kerran kertomaan, mitä Koivu merkitsee joukkueelle. Sikäli hänen vastauksensa ovat muuttuneet, että kapteenin paluun sijasta hän puhuu tämän merkityksestä juuri nyt.
"Tietysti valmentaja odottaa kapteenin johtavan joukkojaan, ja juuri siten Saku toimii. Hän saa hyvää apua muilta, mutta kyllä mies itse on aivan uskomaton johtajatyyppi tälle jääkiekkoseuralle", Therrien ihasteli.
Koivu sai jääaikaa 16.46 ja Hurricanesin Sami Kapanen 19.29. Vaikka Kapanen jäi ilman tehopisteitä, hän oli joukkueensa parhaimmistoa.
Ottelun kulku poikkesi kahdesta edellisestä kohtaamisesta. Montreal antoi nyt alkutahdit heti kahdessa ensimmäisessä erässä.
Kolmannessa Carolina oli hallitsevampi, ja Theodore sai torjuttavakseen 16 laukausta (yhteensä 33) Weekesin viittä vastaan.
"Lähdimme liikkeelle taktiikalla, joka ei sallinut Carolinan kalustoa ampumaan niin paljon kuin kahdessa ensimmäisessä kohtaamisessa. Taktiikka puri kaksi erää, mutta sen jälkeen vastustaja näytti nopeutensa ja voimansa lähikamppailuissa. Voimme olla iloisia vahvasta puolustuksestamme, joka pystyy selvittämään tällaiset tilanteet. Puolustajamme tekivät mainiota työtä", Koivu kiitteli.
Voittomaali syntyi – kuten pudotuspeleissä usein käy – yllättävästi. Carolinan Rod Brind’Amour voitti aloituksen omassa kenttäpäässä, mutta kun kukaan oma pelaaja ei saanut kiekkoa haltuunsa, tuli Audette esiin ja laukoi laatan Weekesin jalkojen välistä perille.
"Kyse oli enemmän siitä, että onnistuin niin nopeasti laukaisemaan, kuin voisin kehuskella hyvällä kudilla", Audette arvioi kiekon saamista Weekesin taakse.
Myös Audette on pelaaja, joka on tarvinnut hyviä henkiä puolelleen sarjassa ”uskomattomia Canadiens-kertomuksia”.
Hänet myytiin kauden alussa Dallasista Montrealiin, ja vain muutama ottelu myöhemmin vastustajan luistimesta syntyi suunnaton haava ranteeseen.
Koko Audetten kiekkoura oli vaarassa, ja ainakin kauden uskottiin olevan häneltä ohi. Nyt mies tekee tärkeitä maaleja pudotuspeleissä, joten Forumin henget ovat palanneet.