Montenegron rannikolla ei ole saaria, mutta se on huomattavan rikkinäinen, linnuntietä on 90 kilometriä, mutta rantaviivaa lähes 300 kilometriä. Rannikko on kapea, heti sen takana nousevat jyrkät, ennen lähes ylitsepääsemättömät vuoret. Hiekkarantoja on kaikkiaan 52 kilometriä, pisin niistä aivan etelässä ulottuu Ulcinjin albaanikaupungista yli Albanian rajan.
Kroatiasta tullessa matkailija osuu ensimmäisenä Kotorin syvälle sisämaahan tunkeutuvaan lahteen, jota sanotaan myös maailman eteläisimmäksi vuonoksi. Oikeastaan kysymyksessä on neljä toisiinsa yhteydessä olevaa lahtea, jotka avautuvat merelle vain kapean Prevlakan salmen kautta.
Kotor on vanha venetsialaiskaupunki, mutta se kuuluu myös maailman suojaisimpiin luonnonsatamiin ja oli Itävalta-Unkarin suurvaltion tärkein sotasatama. Nykyään koko Kotorin lahti on pyhitetty matkailulle.
Kotorin ja perinteisen pääkaupungin, Cetinjen, välinen vanha tie vuorten ylitse on henkeäsalpaavan upea. Jokainen serpentiini tuo uudenlaisen näkymän ylitse syvänsinisen Kotorin lahden. Tämä retki kannattaa tehdä Kotoriin laskeutuen. Nykyään Cetinjeen pääsee suoraan Budvasta uutta helppoa tietä ja sieltä sitten elämystie Kotoriin.
Budva on kuin Dubrovnik pienoiskoossa ja siitä avautuva lahti hiekkarantoineen luonnonkaunis. Siihen kuuluu myös Sveti Stefanin kroaattikalastajien hylkäämä kylä, joka oli edesmenneen Jugoslavian ensimmäinen todellinen luksushotelli. Jokainen kalastajakylän talo on "hotellisviitti".
Rannikon eteläisin kaupunki Ulcinj on kuin toisesta maailmasta. Kotorissa ja Budvassa hallitsevaa Venetsian tunnusta, Pyhän Markuksen leijonaa ei siellä näy, vaan matkailija siirtyy keskelle värikästä ja vilkasta orienttia. Ulcinj on Montenegron albaanien pääpaikka. Albaanit ovat palvelualttiita liikeihmisiä. Mutta Ulcinjissa matkailija voi kohdata myös "mustan miehen". Hän ei suinkaan ole vieras, vaan kuuluu kantaväestöön.
Turkki valtasi Ulcinjin Algerian käskynhaltijan avulla. Tämä perusti sinne merirosvojen tukikohdan, joka oli Välimerellä purjehtijoiden kauhu 1700-luvulle saakka. Yksi kauppatavara oli neekeriorjat. Ulcinjissa on muistona menneiltä ajoilta vielä yksi, varsin arvostettu musta suku.
Karut vuoret
Rannikolta nousevien vuorten takana levittäytyy kivinen labyrintti täynnä rotkoja ja onkaloita, alastomat rikkinäiset liuskakalliot saavat sen näyttämään kuun maisemalta. Kasvillisuutta on niukasti, nisäkkäitä ei alueella ole, mutta matelijoille se on paratiisi, käärmeitä ja liskoja on kumpiakin kuusi lajia.
Kalkkikivi päästää veden lävitse, sateita on runsaasti. Kotorin lahden yläpuolen alue kuuluu Euroopan sateisimpiin, 180 millimetriä päivää kohti, mutta vettä siellä ei silti ole, sillä kivet kirjaimellisesti nielevät sen. Alue on rutikuiva kaiken sateen keskellä.
Lovcenin luonnonpuistossa ei luonto ole pääosassa, vaan historia ja kulttuuri. Lovcenin vuorta sanotaan Montenegron Olympokseksi, jolla jumalat majailivat. Todellisuudessa vuoren huipulla on mausoleumi, jossa majailee maan suurin sankari, ruhtinaspiispa ja runoilija Njegos.
Lovcenin alue oli vuosisatoja Montenegron hallitsijoitten lymypaikka. Siellä on myös Montenegron vanha pääkaupunki Cetinje, jossa taas nykyään presidentti istuu. Cetinjen nähtävyyksiin kuuluu kuninkaanlinna "Biljarda". Njegos rakasti biljardia yli kaiken, hankki Pariisista vuonna 1830 biljardipöydän ja raahautti sen Kotorista kapeaa vuoripolkua Lovcen-vuoren yli Cetinjeen. Kansa ei ollut mokomaa kauhistusta koskaan nähnyt ja alkoi kutsua palatsia biljardaksi.
Suuri Skutarin järvi
Keski-Montenegroa hallitsee hedelmällinen tasanko, joka alkaa Skutarin järvestä ja jatkuu Niksicin kentille. Tällä alueella on maan suurin asukastiheys ja kaksi suurinta kaupunkia, pääkaupunki Podgorica ja Niksic. Skutarin järvi on Balkanin suurin ja Euroopan nuorin. Siitä kuuluu kaksi kolmannesta Montenegrolle ja loput Albanialle. Skutarin kaupunki on Albaniassa, ja sinne tehdään retkiä Montenegrosta.
Järven pinta on kuusi metriä merenpinnan yläpuolella, mutta pohja syvällä sen alapuolella. Järvelle luonteenomaista on tulviminen keväällä ja syksyllä. Silloin se on kolmanneksen pidempi normaalista. Järvi on nimittäin syvänteessä. Alueella on yksi Montenegron upeista luonnonpuistoista. Skutarin kasvisto ja eläimistö ovat ainutlaatuisia. Kaloja on 40 lajia, joista jotkut esiintyvät vain siellä. Kalastus on vuosisatoja ollut tärkeä elinkeino, samoin maanviljely tulvalietteen lannoittamilla rannoilla kuin muinaisessa Egyptissä konsanaan.
Skutarin järvi on todellinen lintuparatiisi, lajeja on 270. Sen symbolilintu on pelikaani, jota ei enää missään muualla Euroopassa esiinny. Skutari on soinen, mikä tekee sen kasvustosta rehevän. Erilaisia lumpeita rannan lähellä on niin tiuhaan, että järvi näyttää niityltä. Järvessä on lukemattomia lähteitä, se on ehtymätön vesivarasto.
Skutarin alueella on myös ihmisen rakentamia nähtävyyksiä, kuten mahtava keskiaikainen Zabljakin linnoitus tai turkkilaisten vasta 1843, Balkanin jo irrotessa sen herruudesta, rakentama saarilinnoitus Grmazur.
Skutaria ei ole valjastettu massaturismin palvelukseen, ei ainakaan vielä. Majoituspaikat saattavat olla varsin vaatimattomia.
Kehittyvä alppihiihtomaa
Montenegro on pieni ja vaihteleva. Periaatteessa on mahdollista harrastaa päivällä Durmitorin rinteillä alppihiihtoa ja pulahtaa illalla Välimereen. Montenegron pohjoisessa sijaitseva Durmitor on mahtava massiivi. Siellä on myös 19 järveä, joita kutsutaan vuorensilmiksi.
Zabljakin pikkukaupunki on Montenegron talviurheilukeskus. Painopiste on erityisesti tämän alueen kehittämiselle. Myös idässä, Rozajessa voi harrastaa talviurheilua, mutta se on joka suhteessa syrjässä.