Ensimmäiset kritiikit viime viikolla avatuista Heinolan asuntomessuista on kuultu: perinteisen puukaupungin tiivistä tunnelmaa ei aivan löytynyt ja joukossa on liikaa ökytaloja, joista tavallisten ihmisten on turha edes unelmoida. Kiitosta on sen sijaan saanut messujen erikoisteemaksi valittu elämänkaariajattelu, joka tarkoittaa sitä, että asunto ja ympäristö taipuisi eri ikäisten ihmisten tarpeisiin.
Vuoden päästä puntaroidaan Oulun asuntomessujen onnistumista. Ainakaan yrityksen puutteesta oululaisia ei voi syyttää: Toppilansaareen on todella panostettu ja korostettu joka käänteessä omaperäisiä, linjakkaita ratkaisuja, karsittu turhaa pois ja painotettu laatua. Nyt luulisi uusia rakentamistapoja ja taloteknisiä ratkaisuja syntyvän.
Toisaalta Heinolan messujen kaltaista selkeää teemaa ei Oululle ole vielä oikein hahmottunut. Sellaisiksi on tarjottu valoon liittyviä suunnitteluratkaisuja ja rakentamisen uutta laatuluokitusta. Konkretia nähdään ensi kesänä. Laaturakentamisen rautalankamallia kyllä tarvitaan, nyt tavallinen rakentaja saa tosissaan raapia päätään kaikenkirjavassa ohjeviidakossa. Yksi sanoo toista ja toinen toista.
Eikä valokaan hullumpi teema ole. Sillä jos millä on vaikutusta kodin viihtyisyyteen, toimivuuteen ja tunnelmaan.
Viimeistään vuoden päästä selviää sekin, riittikö suunnittelun punaisena lankana oleva "sataman karheus" luomaan alueelle merellistä ilmapiiriä, kun ranta karkasi kauas, eikä varsinaisia merinäkymiä pääse juuri kukaan hyödyntämään alueen tornitaloa kenties lukuunottamatta. Toisaalta onhan rakentamiselta säästynyt ranta näin useamman nautittavissa.
Se on ainakin varmaa, että mitään kermakakkutaloja Oulun messuilta on turha etsiä, arkkitehtien ratkaisut ovat taatusti yksinkertaisen moderneja ja pelkistettyjä, se on tullut selväksi jo etukäteen. Ensimmäisen kerran messuhistoriassa kaikki näyttelykohteet ovat yksilöllisiä arkkitehtien suunnittelemia taloja.
Miten sitten suunnittelijoiden ja tavallisen kansan käsitys talojen viihtyisyydestä ja kauneudesta tällä kertaa käynee yksiin, se jää nähtäväksi. Luodaanko liian erikoista? Onko "yksinkertainen" ja "konstailematon" suomeksi sama kuin kolkko ja luotaantyötävä? Kuinka kalliita Oulun messujen asunnot ovat? Ainakin niissä näytetään käytettävän kalliita materiaaleja.
Toivottavasti kohteet eivät ole pelkkiä koelaboratorioita vaan koteja, joista todella saa käyttökelpoista tietoa. Viihtyisä asuminen kun on paljon muutakin kuin teknisiä ratkaisuja. Mitä taloissa voi oikeasti tehdä? Elävätkö ne asujansa rytmissä? Onko omaa rauhaa tarpeeksi?
Mielenkiintoista on myös nähdä miten Toppilansaari ympäristönä taipuu ympärivuotiseen asumiseen. Se ei tietysti välttämättä näy vielä ensi kesänä. Miten selvitään tuulen ja lumen kanssa? Ovatko pihat liian pieniä, liian suuria, liian aurinkoisia, liian varjoisia, onko niillä liikaa sääskiä?
Heinolassa alueella toimiva elämänkaaritalo kokeilee uudenlaista kunnallista yhteistyötä, jossa samassa talossa toimii päiväkoti, koulu, vanhusten palvelutiloja, asukastoiminnan tiloja ja monitoimihalli. Millainenhan mahtaa olla Toppilansaaren palvelutarjonta: siitä ei kukaan ole puhunut juuri mitään. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei ole paljon puhumistakaan.
Itse messut ovat ensi kesän suurin tapahtuma Oulussa ja koko Pohjois-Suomessa. Vieraita odotetaan ainakin 200 000. Heinolan kaupunki kuvaa omaa tapahtumaansa vuosisadan mainosiskuksi. Kai Oulullakin sellaiselle on käyttöä.