Teologi, kouluttaja Terho Pursiainen kirjoitti viime tiistaina nettipäiväkirjansa viimeiseksi lauseeksi pettyneen parahduksen: "Miten tämä voi olla tällaista Suomen kirkossa?".
Aiemmin samana päivänä Pursiainen oli saanut soiton Oulusta pastori Juha Valpulta. Tämä oli kertonut, että arkisten laulujen messua ei tule Oulun tuomiokirkkoon. Järjestäjät olivat päättäneet peruuttaa tilaisuuden.
Messu oli määrä pitää sunnuntaina, ja saarnan pitäjäksi oli pyydetty juuri Pursiainen.
Saarnan jälkeen kirkkoväen oli tarkoitus laulaa Unto Monosen tango Satumaa. Kerrataan sen ensimmäiset säkeet:
"Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa, missä onnen kaukorantaan laine liplattaa, missä kukat kauneimmat luo aina loistettaan, siellä huolet huomisen saa jäädä unholaan."
Moni näkee laulussa hengellisen, jopa kristillisen ulottuvuuden, osoituksen murheellisen lauluntekijän taivasikävästä.
Toisten mielestä laulu on vain samanlaista paremman huomisen kaipuuta, jota niin monesta muustakin laulusta löytää.
Koska messu peruttiin, tuomiokirkossa ei tänään kuulla myöskään Juice Leskisen kolmea laulua, ei Maarit ja Sami Hurmerinnan musiikkia eikä Sir Elwoodin hiljaisten värien kahta kappaletta. Messu oli ehtinyt jo lehti-ilmoituksiinkin nimellä "Kunpa sinut tuntisin paremmin - arkisten laulujen messu".
Tapahtumien kulusta kerrotaan erilaisia versioita. Yksi on se, että vs. kirkkoherra Martti Pennanen kielsi tapahtuman. Toisen, tarkemman mukaan messun puuhahenkilöt itse peruivat tilaisuuden, kun seurakunnan johto Pennasen suulla ilmoitti haluavansa muutoksia sen luonteeseen.
Syntipukin paikalle istutettu Pennanen sanoo perustaneensa oman kantansa ennen kaikkea kirkkojärjestyksen määräyksiin, erityisesti sen toiseen pykälään. Sen mukaan "päiväjumalanpalveluksessa käytetään kirkolliskokouksen hyväksymää virsikirjaa ja messusävelmistöä".
Pykälässä myös todetaan, että "jumalanpalveluksessa voidaan virsien ohella tilapäisesti käyttää myös muita sopivia lauluja ja messusävelmiä".
Arkisten laulujenmessussa oli tarkoitus laulaa kolme Juicen laulua: Viidestoista yö, Kaksoiselämää ja Syksyn sävel. Ainakin Pursiaisen mukaan harvat runot menevät sielukkuudessaan Juicen tekstien ohi.
Pennanen ei tuota ajatusta torju.
"Varmaan näin onkin. Ei niissä kuitenkaan puhuta Jumalasta, Jeesuksesta tai taivaasta, jotka tekisivät ne hengellisiksi lauluiksi."
"Kirkon rooli on se, että edustaa vanhaa, perinteistä ja pyhää. Me palvelemme tätä aluetta."
Omaa lisensiaatintyötään varten Pennanen sanoo kyselleensä nuorten aikuisten mielipiteitä siitä, mitä he seurakunnalta odottavat. Vastaus oli, että perinteiset toimintatavat ja sisällöt ovat arvossaan.
Vaikka otsikoiden perusteella arkilaulujen messu näytti kaatuvan lähinnä Juicen kappaleisiin, Pennasella ei ole edesmenneestä lauluntekijästä pahaa sanottavaa.
"Hän oli varmasti mies paikallaan omassa työssään ja on antanut ihmisille paljon lohtua. Mutta kirkkojärjestys on sellainen kuin on."
Pastori Juha Valpun ohella tilaisuutta olivat ideoineet nuorisotyönohjaaja Jukka Kärkkäinen ja opettaja Kari Kuivamäki. Tärkeässä osassa messussa olisi ollut myös Oulun kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Pertti Haipola. Hän olisi säestänyt messulaulut haitarillaan.
Muutama päivä messun peruuntumisen jälkeen Valppu kuulostaa yhä pettyneeltä. Tapahtumaa kohtaan oli innokkaita odotuksia, hän sanoo.
Valpun mukaan messulla ei tavoiteltu vallankumousta. "Tarkoitus ei ollut muuttaa kirkkomusiikkia. Tilaisuus olisi ollut kertaluonteinen erityismessu."
Pyrkimyksenä oli tavoittaa ne seurakuntalaiset, jotka ei löydä tietään sunnuntaiaamun messuun.
"Suurin osa maksavista seurakuntalaisista ottaa erittäin epäaktiivisesti osaa kirkon jumalanpalveluselämään. Heille oli tarkoitus järjestää matalammalla profiililla arkinen kohtaaminen."
Valppu vertaa messuun suunniteltuja lauluja abstraktiin taiteeseen.
"Emme halunneet vääntää asiaa rautalangasta. Nämä arkiset laulut heijastelevat ihmisen eksistentiaalisia (olemassaoloon liittyviä) kysymyksiä ja jumalakaipuutakin. Siirrettynä kirkon messuun nekin voi nähdä hengellisessä valossa."
Valppu pitäämahdollisena, että suunniteltu messu olisi voitu toteuttaa jossakin muualla kuin Oulun tuomiokirkkoseurakunnassa. Hän muistuttaa, että Karjasillalla on järjestetty jazzmessuja ja lähiaikoina Helsinkiin on tulossa hevimessu. "Ei meidän messumme olisi ollut erityisen radikaali."
Oululaispastori korostaa, että hänen välinsä Pennaseen ovat kunnossa. Kirkossa valtaa pitäviä hän kuitenkin osoittaa sormella. Äänekkäät seurakunta-aktiivit olivat hänen mukaansa myös Pennasen linjauksen takana.
"Kirkon päättäjät ovat enimmäkseen hyvin pienillä äänimäärillä valittuja ihmisiä, jotka eivät edusta ainakaan kaupungeissa tarpeeksi kattavasti seurakunnan jäsenistöä. Osa kirkon päättäjistä on valmiita kehittämään kirkkoa nykyistä modernimpaan suuntaan, mutta valitettavan usein äänensä saa kuuluviin konservatiivinen ja kovaääninen vähemmistö."
"Ikävä kyllä nuoret dynaamiset ihmiset eivät hakeudu seurakuntien hallintoon. Tämä on tulos", Valppu sanoo.