Tavallisen kansalaisen kannalta kilpailuttamisen vähimmäis-edellytys on, että tarjolla on vähintään kaksi palvelun tarjoajaa, joiden hintalaatusuhdetta hän pystyy vertailemaan ja valitsemaan palvelun tuottajan sen perusteella.
Jos alalla on vain yksi toimija, puhutaan monopolista, jolla jo sanana on ikävä kaiku, tosin vain muiden kuin sellaiseksi päässeen yrityksen mielessä. Lisäksi kuluttajaviranomaiset tuntevat käsitteen määräävä markkina-asema ja ovat tarkkoja siitä, ettei sitä käytetä väärin.
Vaan mitä pitäisi ajatella siitä, kun viranomaisemme toimivat siten, että yritys pääsee kansalaisille tärkeän palvelun tuottajaksi yksinoikeudella ja tämä kaikki vieläpä kilpailutuksen kautta?
Jokainen ajokorttia suorittava joutuu niin sanottuun insinööriajoon, jolla hän osoittaa ajotaitonsa. Kun katsastustoimi siirtyi viranomaispalvelusta yritystoiminnaksi, myös kuljettajatutkintojen vastaanotto piti järjestää uudelleen.
Tässä Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi päätti kilpailuttaa toimijat, ja valtiollisen katsastustoimen perillisenä syntyneen A-katsastus Oy:n tytäryhtiö Ajovarma Oy sai ne hoidettavakseen yksinoikeudella.
Kilpailu saatiin samalla pois päiväjärjestyksestä, mistä osoituksena oli se, että kun TraFi kilpailutti vuonna 2010 kuljettajatutkintojen vastaanoton vuosille 2011–2014, se sai vain yhden tarjouksen. Sen antoi Ajovarma Oy.
Autoliiton tekemä selvitys osoittaa hyvin, mikä on tämän vaihtoehdottomuuden seuraus.
Esimerkiksi henkilöauton ajokortin eli B-tutkinnon teoria- ja ajokokeiden yhteishinta nousi vuoden 2011 alusta 58 eurosta 81 euroon. Vuonna 2013 hinta on jo 87 euroa.
Autoliiton mukaan hinnannousun tuoma lisätulo päätyi käytännössä kokonaan yhtiön ulkomaisille omistajille. Ajovarma Oy:n tilinpäätöstietojen perusteella yhtiön vuoden 2010 liikevaihto oli 7,96 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan tulos 639 000 euroa.
Vuonna 2011 yhtiön liikevaihto oli noussut 11,5 miljoonaan euroon ja liiketoiminnan tulos 3,78 miljoonaan euroon.
Yhtiön liikevaihto siis kasvoi kilpailutuksen jälkeen 45 prosenttia. Liikevaihdon 3,54 miljoonan euron kasvusta liiketulokseen tuloutui noin 90 prosenttia eli 3,14 miljoonaa euroa edellistä tilikautta enemmän.
Samaan aikaan yhtiön henkilöstömäärä lisääntyi vain neljällä, joten käytännössä hinnannousu meni kokonaan yhtiön omistajille, toteaa Autoliitto.
Autoliitto huomauttaa aiheellisesti, että kansalaisten kannalta kyse on julkisen palvelun hankinnasta, koska ajokorttia ei voi saada ilman Ajovarman järjestämää teoria- ja ajokoetta.
Autoliiton mukaan menettely, jolla asia TraFissa hoidettiin, on kilpailutuksen irvikuva. Kilpailutuksen taustalla on sen mukaan joko osaamattomuus tai se, ettei tällaista viranomaistoimintaa voi lainkaan kilpailuttaa.
Onkin helppo yhtyä vaatimukseen, jonka mukaan ennen seuraavaa kilpailutusta vuonna 2014 on selvitettävä, onko kilpailun edellytyksiä yleensä olemassa vai pitäisikö tutkintojen vastaanotto palauttaa TraFin hoitamaksi viranomaispalveluksi.
TraFin ja liikenne- ja viestintäministeriön viime vuosina ajamien hankkeiden ominaispiirteeksi on Autoliiton mukaan muutenkin muodostunut se, että niitä toteutettaessa arvioidaan vain valtiontaloudellisia vaikutuksia.
Suoria tai välillisiä kustannuksia kansalaisille tai yrityksille ei osata tai haluta arvioida realistisesti, vaikka kansalaisten kannalta ei ole yhdentekevää, mitä julkiset palvelut ja niiden tuottaminen maksavat.
Tästä hyvänä esimerkkinä käy myös vasta toteutettu ajokorttiuudistus.
Sekin nosti kortin kustannuksia enemmän kuin TraFi arveli ja nosti ne samalla monen kansalaisen kipukynnyksen yli.