Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen (sd) kaavailut Kelan korvaamien pitkäkestoisten psykoterapioiden kontrolloimisesta kummastuttavat alan asiantuntijoita.
Mönkäreen mukaan ulkopuolinen asiantuntija voisi arvioida hoidon jatkamisen tarpeen, kun terapia on kestänyt vuoden. "Nythän psykiatri päättää, tarvitaanko vielä yksi vuosi lisää Kelan piikkiin", ministeri sanoi torstaina lääketieteen toimittajien tapaamisessa.
"Mönkäre ei tiedä mistä puhuu", sanoo Oulussa toimivan kuntoutussäätiö Monasterin puheenjohtaja, psykoanalyytikko Pekka Impiö. "Kelan tuen saamiseksi tarvitaan jo tällä hetkellä ulkopuolisen lääkärin lausunto. Sen kirjoittaa psykiatriaan perehtynyt asiantuntijalääkäri. Kun terapia on jatkunut vuoden, sama asiantuntijalääkäri tapaa potilaan uudelleen ja arvioi, onko hoidon jatkaminen tarpeen."
"Kaikki tämä arviointi tarvitaan nimenomaan Kelan byrokratiaa varten", Pekka Impiö sanoi.
Potilas voi saada Kelalta pitkäkestoiseen psykoterapiaan tukea yleensä kolme vuotta, mutta tilanteen vaatiessa pitempäänkin. Korvausasia nousi esiin, kun Kela heinäkuussa ilmoitti, että lasten ja nuorten psykoterapiaan tälle vuodelle myönnetyt erityismäärärahat ovat loppuneet eikä uusia terapioita voida aloittaa.
Ministeri Mönkäre vaati tiistaina Aamulehden ja Turun Sanomien haastattelussa Kelan korvauskäytännön järkeistämistä ja rajoituksia yksityislääkäreissä käyntien korvauksiin. Keskiviikkona hän kielsi esittäneensä rajoituksia erikoislääkäreiden Kela-korvauksiin ja totesi, että hänen sanansa oli käsitetty väärin.
Torstaina lääketieteen toimittajien tapaamisessa hän nimesi uuden syntipukin: "Lehdissä asiat olivat oikein, mutta aamu-tv vetäisi väärät johtopäätökset, että minä muka lopettaisin yksityislääkäreiden Kela-korvaukset."
Kuntien kannettava
vastuu terapioista
Tuohtuneelta vaikuttanut ministeri täsmensi kysyneensä, miten lasten ja nuorten psykoterapioihin osoitetut määrärahat voivat loppua kesken vuoden, kun niitä riittää muiden yksityisten hoitojen korvaamiseen. "Ensi vuodelle tulee sellainen sääntö, etteivät rahat lopu kesken", Mönkäre paukutti.
"Kun Kela sai lasten ja nuorten psykoterapiaan korvamerkittyä rahaa, kaksi ensimmäistä vuotta meni hyvin, mutta sitten kunnat huomasivat, että tässähän onkin hyvä piikki kun ei omassa kunnassa ole rahaa eikä asiantuntijoita", ministeri sanoi ja korosti, että kunnilla on vastuu myös psykiatrisen hoidon järjestämisestä.
"Se myönnetään, ettei ministeri Mönkäre näistä asioista tiedä mitään", Mönkäre sanoi loukkaantuneen tuntuisesti. "Minä en puutu asiantuntijoiden kiistaan siitä, miten raha käytetään."
Hän halusi kuitenkin selkeät pelisäännöt korvamerkittyjen rahojen käyttöön. Hänen mielestään nykyinen käytäntö houkuttelee psykiatreja siirtymään julkisen terveydenhuollon viroista yksityispuolelle, koska siellä on rahaa.
Psykoanalyytikko Pekka Impiön mukaan Mönkäreen näkemys ei käy yksiin Pohjois-Suomen kunnissa vallitsevan todellisuuden kanssa.
"Ministeri Mönkäre ei ole perehtynyt siihen tosiasiaan, että kunnilla ei ole resursseja psykoterapiapotilaiden hoitoon, vaikka rahaakin olisi, koska kunnissa ei ole alalle koulutettua työvoimaa. Korvamerkityillä rahoilla on hoidettu Oulussa ja lähikunnissa useita satoja lapsia ja nuoria. Kun rahat ovat tältä vuodelta loppuneet, vaikuttaa siltä, että ne lapset ja nuoret, jotka nyt odottavat pääsyä hoitoon, jäävät sitä vaille. Oysin psykiatrian klinikan nuoriso-osastokin on niin tukossa, ettei se voi hoitaa heitä."
"Tällä on erittäin dramaattinen vaikutus kriisissä oleville lapsille ja nuorille. Aikuinen vielä voi odottaa, mutta lapsi ei voi", Impiö painotti.
Kelan maksamat lääkekorvaukset, sairauspäivärahat ja matkakulut ovat lakisääteisiä menoja, mutta psykoterapia kuuluu harkinnanvaraisiin menoihin.
"Lasten ja nuorten psykoterapiaan käytetyt varat ovat pikkusummia verrattuna Kelan maksamiin lääkekorvauksiin. Pienistä rahoista, joilla autetaan satoja lapsia ja nuoria, nousee äläkkä, mutta puoli miljoonaa ihmistä popsii lääkkeitä ilman että kukaan sitä kyseenalaistaa. Veikkaa, että jos lasten psykoterapioihin ei ole resursseja, pienillekin lapsille aletaan määrätä entistä enemmän psyykenlääkkeitä", Pekka Impiö sanoi.