Ydinvoiman lisärakentaminen on kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäreen mukaan ainoa realistinen tie Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Ydinvoiman vastustajien ajama maakaasuvaihtoehto on maanantaina Helsingissä puhuneen Mönkäreen mukaan vain teoreettinen laskelma, jonka toteuttaminen ei käytännössä ole mahdollista.
"Silloin ollaan suurten ongelmien edessä, jos Teollisuuden Voiman ydinvoimalahakemus hylätään", sanoi Mönkäre.
Hän korosti, että eduskunnan käsittelyyn parin viikon kuluttua tulevassa luparatkaisussa on kyse koko Suomen energiahuollon tulevaisuudesta.
Energiayhtiöt eivät ole vapaaehtoisesti luopumassa kivihiilestä eikä uusia maakaasuvoimaloita ole suunnitteilla, koska ne eivät ole kilpailukykyisiä.
Siinä tilanteessa ilmastotavoitteiden saavuttamisesta ja energiahuollon turvaamisesta tulee yhtälö, joka yksinkertaisesti ei voi toteutua, Mönkäre totesi.
Ydinvoiman hylkääminen pakottaisi Kioton tavoitteiden saavuttamiseksi lopettamaan kivihiilivoimaloita lainsäädäntötietä, mikä johtaisi valtion suuriin korvauksiin voimayhtiöiden kariutuneista kustannuksista. Korvaussumma ratkeaisi vasta oikeuden päätöksellä.
"Meillä ei ole siihen varoja, joten me lähettäisimme laskun valtiovarainministeriölle ja he edelleen veronmaksajille", totesi Mönkäre.
KTM arvioi omassa selvityksessään kariutuneet kustannukset 600–700 miljoonaksi markaksi, mutta Mönkäreen mukaan energia-alan näkemykset ovat ainakin kertaluokkaa suurempia, siis yli kymmenkertaiset.
Energia-alan keskusliiton toimialajohtaja Harry Viheriävaara sanoi toukokuussa, että hiilivoimaloiden kiellosta aiheutuva korvattava voimalaitosten tuottoarvo on noin 20 miljardia markkaa.
Teollisuuden laskelman on tehnyt Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos. Lopullisen korvaussumman ratkaisisi mahdollisen lainsäädännön hyväksymisen jälkeen oikeus.
Teoreettiseksi pelkän maakaasuvaihtoehdon tekee korkeista kustannuksista riippumatta Mönkäreen mukaan se, ettei kukaan tiedä, miten se käytännössä toteutettaisiin. Rakentaisivatko yritykset maakaasuvoimaa ja miten, on täysin auki.
"Markkinoilta ei löydy sellaista toimijaa, joka panisi kaikki munansa yhteen koriin ja rakentaisi kaasuvoimaa. Millä tavalla yritykset voidaan nykymaailmassa pakottaa toteuttamaan sellaisia investointeja, joita ne eivät halua tehdä", Mönkäre kysyi.
KTM:n energiaosaston osastopäällikön Taisto Turusen mukaan ministeriö tietää, ettei Pohjoismaissa ole tällä hetkellä ainuttakaan energia-alan yritystä, joka suunnittelisi uutta suurta kaasuvoimalaa.
Kaasuvoiman rakentamista tutkittiin vielä joitain vuosia sitten, mutta kaasun hinnan nousu lopetti teollisuuden mielenkiinnon.