Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (sd.) odottaa työnantaja- ja työntekijäjärjestöiltä uusia avauksia perheen ja työn yhteensovittamisen helpottamiseksi. Hänen mukaansa ensi vuonna voimaan tuleva muutos perhevapaista aiheutuvien kulujen tasaamiseksi on vasta pään avaus, jotta erityisesti nuoret naiset jaksavat tehdä töitä ja hankkia lapsia. Heidän ei pidä tuntea huonoa omaatuntoa siitä, etteivät he hoida koko ajan itse lapsiaan.
Mönkäre puhui tiistaina Työeläkevakuuttajien Telan asiantuntijakokouksessa, jonka aiheena oli Ikääntymishaasteet suomalaisessa työelämässä. Kun tähän asti työelämään on tullut vuosittain 10 000 uutta työntekijää, tästä vuodesta alkaen tilanne on täsmälleen päinvastoin ja jokaisen olisi jaksettava tämän vuoksi töissä pidempään.
Osa tätä työtä on ensi vuonna voimaan tuleva eläkeuudistus, mutta kokouksen puhujat muistuttivat yksissä tuumin, etteivät lakiuudistukset riitä, vaan muutoksia tarvitaan työpaikoilla.
Mönkäreen mukaan on selvää, että työelämän on joustettava työntekijöiden tarpeiden mukaan. Lasten hoidon lisäksi tarvetta joustoon voi tulla lisäopinnoista, omien vanhempien hoidosta, avioerosta tai sairaudesta.
Elämän yllätyksistä saatiin seminaarissa kouriintuntuva muistutus, kun työministeri Tarja Filatov (sd.) joutui jättämään tapahtuman väliin ja menemään sairaalaan epäillyn umpisuolentulehduksen vuoksi.
Mönkäreen mukaan elämää ei pidä katsoa kaarena, vaan tapahtumien ketjuna, jossa on enemmän tai vähemmän erilaisia "vajaakuntoisuuden" jaksoja. Niiltä halutaan takaisin työelämään.
"Työ ei ole tauti,
vaan lääke"
Työn vetovoiman lisäämistä tähtäävän STM:n Veto-ohjelman konsulttia lainaten Mönkäre sanoikin, että työtä ei pitäisi nähdä tautina, josta pitää parantua. Se on lääke ja parantava voima, kun siihen liittyvät haasteet pysyvät järkevissä mitoissa.
Myös työ osa-aikaisen sairausloman saamiseksi etenee. Mönkäreen mukaan lakiesitys on tarkoitus saada eduskuntaan mahdollisimman pian. Hänen mukaansa se on hyvä keino kannustaa esimerkiksi mielenterveyden häiriöistä kärsiviä pysymään pehmeästi työelämässä.
Mönkäre on vakuuttunut, että eri ministeriöissä tehty työ työssä jaksamisen lisäämiseksi on jo tuonut tuloksia. Tätä osoittaa myös ministeriön tapahtumissa olleiden yritysten omat ohjelmat.
Ikä-ohjelmat
kaikkien hyväksi
Yritysten omista ohjelmista yhtenä esimerkkinä kuultiin Helsingin kaupungin teknisen yksikön HKR-Tekniikan työstä ikääntyvien työntekijöiden työssäjaksamisen lisäämiseksi. Ja se mikä on hyväksi vanhemmille on hyvä myös nuoremmille.
Johtaja Kauko Nygren HKR-Tekniikasta kertoi ennen tapahtuman alkua, että työhön lähdettiin, kun yksikössä havaittiin, että työpaikan ikähaitarin painottuminen lähelle 50:tä ja ennenaikaiset eläkkeelle siirtymiset olivat vaarassa viedä työntekijöille vuosien aikana kertyneen ns. hiljaisen tiedon mennessään. Sairauspoissaolojen lisääntyminen näkyi myös työn tuottavuuden laskuna.
Alusta alkaen mukana hankkeessa ovat olleet myös työntekijät. Lisäksi siinä on kaksi yksityistä yritystä, jotka ovat HKR-Tekniikan alihankkijoita. Nygrenin mukaan tärkeä osa ikäohjelmaa on johtajien taitojen laajentaminen, sillä teknisiin asiantuntijatehtäviin tottuneilla ei ollut parasta mahdollista osaamista henkilöjohtamisesta.
Nygren kertoi HKR-Tekniikan ikäohjelman olevan erittäin laaja paketti erilaisia vaihtoehtoja, sillä ihmisten tarpeet vaihtelevat suuresti. Nuoremmille vanhempien tietoja ohjataan oppisopimuksilla ja työharjoittelulla. Vanhempien terveyttä seurataan tavanomaista tarkemmin ja heitä kannustetaan kuntoutukseen. Terveyden heikentyessä tarjolla on myös vapaapäiviä.
Nygren muistutti, että rakennustyöt ja tekniset tehtävät ovat projektiluontoisia, joten eläkepäivien ottaminen kesken kaiken ei käy noin vain. Yhteisesti sovituilla joustoilla se on helpompaa.
Hän myönsi hankkeen olevan melko kallis, mutta arveli hyödyn kanavoituvan takaisin vähentyneinä poissaoloina ja työn tuottavuuden muunlaisena nousuna.