Tulossa oleva sairausvakuutuksen rahoituksen uudistaminen ei sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen (sd.) mukaan vaikuta mitenkään kansalaisten saamien korvausten suuruuteen.
"Siihen ei tässä puututa lainkaan. Uudistuksen tarkoitus on järjestää sairausvakuutuksen rahoituspohja pysyvällä ja kestävällä tavalla. Nyt se on jo pitkään hoidettu yksivuotisilla laeilla, jossa valtio on viime kädessä vastannut Kelan rahoituksesta", Mönkäre sanoo.
Mönkäreen mukaan on pakko päästä eroon nykytilanteesta, jossa on yksi piikki ja jatkuva rahapula.
Jatkossa nykymalli jaetaan kahtia. Mönkäreen mukaan kyse on virkakoneiston ja työmarkkinoiden sisällä tapahtuvan rahavirtojen uudelleen jakamisesta. "Sama raha, joka kerätään nyt eri nimillä veroina ja toisaalta sairausvakuutusmaksuina kerättäisiin jatkossa eri tavalla", Mönkäre selventää.
Uudistuksella on määrä saada myös Kansaneläkelaitoksen jatkuvaan rahapulaan korjaus. "Uusi malli tarkoittaa sitä, että sairausvakuutusmaksu määrättäisiin joka vuosi reaaliaikaisesti, jotta menot saadaan katettua. Nyt rahat eivät riitä joka vuosi nouseviin korvauksiin."
Ratkaisu
saatava pian
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre pitää virkamiestyönä leivottua uutta rahoitusmallia hyvänä. Uuden mallin loppurutistus on parhaillaan käynnissä ministeriön johtamassa kolmikantatyöryhmässä.
Sopuun pitää Mönkäreen mukaan päästä jo lähiviikkoina tai sitten hallitus tekee yksipuolisesti ratkaisun. Mönkäre vetoaa voimakkaasti työmarkkinaosapuoliin, jotta he etsivät nyt yhteisymmärrystä. Hän sanoo olevansa varma, ettei yksin poliitikkojen tekemä ratkaisu tuo parempaa lopputulosta.
Aikaa ei ole paljon. Mönkäreen mukaan ratkaisu on saatava maaliskuun alussa pidettävään hallituksen kehysriiheen mennessä, jotta uudistus voidaan toteuttaa ensi vuoden alusta. Tämä tarkoittaa sitä, että eduskunnankin on päästävä käsittelemään hallituksen lakiesitystä jo kevätistuntokaudella.
Kipupisteenä
maksun nousu
Mönkäreen mukaan kipupisteenä työryhmässä on nyt se, voivatko palkansaajat luottaa siihen, että myös tulevaisuudessa hallitukset kompensoivat nousevan sairausvakuutusmaksun tuloveron alennuksina.
Mönkäre korostaa uudistuksen lähtökohdan olevan se, että kokonaisveroaste ei saa nousta. "Sellaista mallia kukaan ei haluaa eikä varmaan kukaan hyväksy, että palkansaajien kokonaisverotus tässä nousisi. Me etsimme luottamusta herättävää mallia", Mönkäre sanoo. Hän muistuttaa, että työeläkejärjestelmäänkin luotetaan nyt. Samaan tähdätään sairausvakuutuksen rahoituksen uudistamisessa.
Työnantajien nikottelemasta kompensaatiosta eli kansaneläkemaksun alentamisesta Mönkäre toteaa: "Olen aika varma siitä, että valtiovarainministeriön mielestä se on osa rahoitusuudistusta."
Työnantajaleirissä on lähdetty siitä, että Kela-maksun poisto olisi jo luvattu antaa työn sivukulujen alentamisena, minkä hallitus on luvannut toteuttaa.
Kiistahaarukka
on vielä iso
Suuri kysymys työryhmässä Mönkäreen mukaan on nyt se, kuinka paljon valtio on rahoituksessa mukana. Se määrää myös sen, kuinka paljon palkansaajilta ja työnantajilta vakuutusmaksua kerätään.
"Nyt sairausvakuutuksen rahoituksessa on käytetty myös keinotekoisia konsteja. Arvonlisäverotuksen suora tilitys on maksettu Kelalle eikä tuotu sitä valtion budjetin kautta. Jatkossa tämä raha pitää kerätä vakuutusmaksuina tai valtionosuutena. Tämän rahan määrä on nyt 1 000 miljoonaa euroa", Mönkäre toteaa.
Ministeri korostaa, että jatkossakaan palkansaajien ja työnantajien tämänhetkinen maksusuhde ei saa muuttua. "Jos kumpikin maksaa enemmän, heidän on maksettava samassa suhteessa enemmän."
Paljonko maksu nousisi, on vielä kiistanalainen. Ratkaisevasti tähän vaikuttaa se, miten suureksi valtion osuus sovitaan. Kiistahaarukka on Mönkäreen mukaan vielä iso, 10-60 prosenttia.
Mönkäre muistuttaa, että sairausvakuutukseen kerättävät rahat eivät ole enää vuosiin riittäneet. "Joka vuosi Kelan kassaa on täydennetty valtion pussista yksivuotisilla laeilla, jotta on voitu maksaa lääkekorvaukset ja muut korvaukset."
"Tällä hetkellä sairausvakuutusmaksua peritään tietyssä suhteessa palkansaajilta, työnantajilta ja eläkkeen saajilta. Loput katetaan valtion verotuloista, jossa isompituloiset maksavat enemmän. Myös tulevaisuudessa on oikeudenmukaista vaatia, että valtio osallistuu yhteisistä verovaroista hyvinvointiperiaatteiden mukaan sairaanhoitovakuutuksen rahoitukseen", Mönkäre toteaa.
Mielenkiinto
seurantaan kasvaa
Tarkoitus on, että jatkossa sairausvakuutusmaksun suuruus määrättäisiin vuosittain samalla tavalla kuin työeläkemaksu nyt sen mukaan, paljonko rahaa kuuluu.
Mönkäre uskoo, että näin myös syntyy kannustin seurata rahavirtojen ohjautumista ja miettiä, miten sairauspoissaoloja vähennettäisiin. "Sehän tuntuu heti palkansaajien että työantajien kukkarossa. On myös hyvä tarkemmin nähdä, miten ja mitkä lääkekulut nousevat."
Mönkäre lisää, että nyt on kierretty kuin kissa kuumaa puuroa sitä, mitä pitäisi korvata, mitä ei. Ministeri on varma, että rahoituksen uudistuksen jälkeen tästä viriää kunnon keskustelu.
"Jos maksajat yhä selkeämmin näkevät, paljonko rahaa menee, syntyy varmasti keskustelu siitäkin, onko meidän pala palalta rakennettu Kelan korvaussysteemimme ajan tasalla ja korvataanko oikein", Mönkäre sanoo ja lisää: "En puhu nyt yksityislääkäreiden korvauksista, vaan yleisesti ottaen koko korvausjärjestelmästä.