Haluan nostaa esille muutamia näkökulmia tulevaisuuden koulurakentamista koskevan päätöksenteon tueksi keskittyen erityisesti kyläkouluja ja monitoimitaloja koskevaan keskusteluun.
Monitoimitalojen rakentamisesta on Suomessa viime vuosina tullut suoranainen trendi, jonka taustalta löytyvä tutkimustieto on hyvin vähäistä ja hataraa. Monitoimitaloja perusteellaan tyypillisesti uuden opetussuunnitelman paremmalla toteuttamisella, lähipalvelujen saatavuuden parantamisella ja epämääräisesti "nykyaikaisuudella".
Todellisuudessa uusi opetussuunnitelma määrittelee oppimisympäristön raameiksi lähinnä tilojen turvallisuuden ja terveellisyyden. Opetussuunnitelman toteuttamisessa tärkein yksittäinen tekijä on tietynlaisten seinien sijaan ammattitaitoinen opettaja.
Useiden tutkimusten mukaan kyläkouluille tyypillinen yhdysluokkaopetus tarjoaa pikemminkin paremmat mahdollisuudet laaja-alaiseen oppimiseen. Monitoimitaloihin usein rakennettaviin avoimiin oppimisympäristöihin on jo pitkään kohdistunut kritiikkiä suurten opetusryhmien, akustiikan sekä tilojen levottomuuden suhteen. Avoimia oppimisympäristöjä on kritisoitu myös liioittelevina tulkintoina uudesta opetussuunnitelmasta.
Monitoimitalossa toimii tyypillisesti ainakin koulu, päiväkoti, nuorisotila ja kirjasto sekä vaihdellen myös muita toimijoita. Kyläkoulut ovat toimineet kautta historian kyliensä keskuksina – omanlaisinaan monitoimitaloina, joissa on tarjottu toimintaa koulujen, päiväkotien ja kirjastojen lisäksi myös ilta-aikaan esimerkiksi kansalaisopistotoiminnan muodossa.
Näin ollen kyläkoulujen lakkauttaminen poistaisi kyseisten kylien lähipalvelut – saatavuuden parantamisen sijaan – toiminnan keskittyessä yhteen yksikköön pidemmän matkan päähän. Monitoimitaloihin kohdistuvat odotukset muistuttavat siis yhä enemmän kyläkoulujen ominaispiirteitä oman yhteisönsä keskuksina.
Monitoimitalosta on huomaamatta tullut koulurakentamisen vallitseva käytäntö, jopa ideologia, vaikka sen tulisi olla vain yksi monista vaihtoehdoista. Pro gradu -tutkimuksessani nousi esille erityisesti työntekijöiden kritiikki tiloja kohtaan. Suuria yksiköitä suunniteltaessa unohdetaan usein loppukäyttäjien tarpeet ja toiveet.
Vaikka monitoimitaloja perustellaan korulauseilla, todellisuudessa usein taustalla ovat puhtaasti taloudelliset syyt. Hienosti nimetyissä tiloissa voidaan ryhmäkokoja kasvattaa ja opetushenkilökuntaa vähentää. Tähän ei kuitenkaan pidä sekoittaa mahdollisesti virheellisiä väittämiä paremmasta opetussuunnitelman toteuttamisesta tai oppimisen parantamisesta.
Lasten etuun vetoaminen monitoimitaloja rakennettaessa nykyisen hyvin puutteellisen tutkimustiedon valossa on yksinkertaisesti perusteetonta. Syyt rakennuspäätösten taustalla pitää tehdä näkyviksi ja muistaa, että lasten kustannuksella tehtävät säästöt ovat aina pois tulevaisuudesta. Tällaisessa maailmantilanteessa kellään ei liene varaa tehdä kalliita virheitä.
Sanna Petäjämaa
maisterivaiheen luokanopettajaopiskelija
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.