Tässä laivassa on karhulla aina laulu valmiina", lauletaan Riston Järvenpään kappaleessa "Karhu merellä". Sanoitus peilaa melko tarkasti Risto Järvenpään omaa muusikonuraa. Laulujen ja musiikin teko on syntynyt häneltä luontevasti jo pienestä pitäen.
Riston Järvenpään, 53, lapsuudenkodissa kannustettiin ja tuettiin musiikin harrastamista. Lapsena hän soitti viulua ja lauloi kuorossa. 12-vuotiaana hän alkoi opiskella klassisen kitaran soittoa. Murrosiässä kuvioihin alkoivat tulla mukaan myös bänditouhut.
"Bändikuvioiden myötä musiikin merkitys kasvoi. Se antoi siivet irti kotoa. Musiikki oli minulle itsenäistymisen konsti ja keino. Ja kai olenkin tehnyt musiikkia koko ajan siltä kantilta, että haluan olla oman tieni kulkija. Teen sen vuoksi paljon omia biisejä, kun en jaksa muiden kappaleita opetella."
Omia lauluja onkin syntynyt kosolti. Hänen lastenlevyjään on myyty yhteensä noin 20 000 kappaletta, ja hänen laulujaan lauletaan miltei kaikissa Suomen päiväkodeissa. Menestykseensä hän suhtautuu vaatimattomasti.
"Musiikin tekeminen ei ole ollut minulle koskaan kovin tavoitehakuista. Kaikki on oikeastaan tullut vahingossa elämässä auenneiden tilanteiden myötä. Voikin sanoa, että minulle on tavallaan harrastus muuttunut työksi, mikä saattaisi tuntua monesta hyvin onnelliselta. Mutta mitäs sitä sitten harrastaa, kun paras harrastus muuttuu työksi", Risto kysyy.
Risto Järvenpään musiikki onkin kirjaimellisesti hänen työnsä. Hän työskentelee Oulun seudun ammattikorkeakoulun taideaineiden lehtorina sosiaali- ja terveysalan yksikössä. Hänen tehtävänään on muun muassa opettaa opiskelijoita käyttämään musiikkia apuvälineenä hoitotyössä.
Työn innoittamana Risto Järvenpää aloitti myös lastenmusiikin säveltämisen. Tuolloin elettiin vielä 70-lukua, ja hän oli vasta valmistunut lastentarhanopettajaksi. Riston mukaan hänen sävellyksensä olivat aluksi vain kertakäyttölauluja, joissa laulettiin tarinoita erinäköisistä sarjakuvasankareista ja muista hahmoista. Toimiessaan lastentarhanopettajana Risto sävelsi lauluja koko ajan. Lauluista pidettiin, ja pian tarhan muut opettajat alkoivat pyytää sävellyksiä.
"Toisilta osastoilta saattoi tulla kavereita pyytämään, että haluaisin laulun tonttuleikkiä varten näille pikkuisille. Minä sanoin, että tulepa parin tunnin päästä, ja niin tein lauluja. Tietysti sekin vaikutti, että oli myös neljä pientä omaa lasta, joille tein aina riiminpätkiä."
Niihin aikoihin pyydettiin pitämään musiikkikasvatuskursseja eri puolilla Suomea. Kursseilla hän alkoi käyttää omia laulujaan opetusmateriaalina. Järvenpään mukaan lastenmusiikin sävellys onkin ollut tavallaan oman opetusmateriaalin tekemistä, koska hänen opetuksestaan suurin osa liittyy juuri lastenmusiikkipuolen käyttämiseen. Kursseilla Riston lauluja oli monistettu lopulta niin paljon, että kirjastot alkoivat kysellä onko lauluista tehty mitään virallista julkaisua.
"Kirjastojen kiinnostuksesta innostuneena päätin sitten vuonna 1993 tehdä omakustannelevyn "Tatsia ja janssia lapsille", josta tuli hurja menestys. Otin tuolloin pankista lainaa mummon markkoina 35 000, ja lupasin maksaa sen kolmessa kuukaudessa takaisin. Sitten istuin puhelimen viereen sängyn laidalle ja aloin myydä levyä. Kahdessa kuukaudessa oli se 35 000 markkaa tienattu", Risto Järvenpää naurahtaa.
Hänen oman arvionsa mukaan levy menestyi hyvin, koska sille oli tuolloin niin selkeä tilaus. Menestys rohkaisi tekemään lisää musiikkia ja levyjä.
"Vaikka en minä sinällään ole sitä levyjen myyntiä ikinä ajatellut. Olen jossain vaiheessa sanonut, että näillä vähäisillä resursseillani, tiedoillani ja taidoillani pyrin tekemään niin hyvää lastenmusiikkia kuin kykenen, vaikka se ei koskaan tuottaisi takaisin sitä, mitä siihen on satsattu", Risto toteaa vaatimattomaan tyyliinsä.
Risto Järvenpään pitkäjänteinen työ lasten kulttuurin edistämiseksi noteerattiin myös julkisesti. Vuonna 1996 Risto palkittiin Oulun kaupungin vuoden kulttuuripalkinnolla. Menestys on poikinut myös mielenkiintoisia työprojekteja, joista viimeisimmästä Risto onkin silminnähden erittäin innoissaan.
"Minulle tuli isolta kustannusyhtiöltä tarjous, että teenkö tänä vuonna ilmestyvään uuteen Aapiseen 30 laulua. Tunnen suurta kansallisylpeyttä siitä, että saan olla mukana tässä työssä, koska Aapinen on monille ihmisille ihan ensimmäinen kirja, minkä he lukevat. Muistan itsekin juttuja omasta Aapisestani, ja on hienoa tietää, että joku muu ehkä muistaa tulevaisuudessa minun tekemiäni juttuja koko lopun ikänsä", Risto myhäilee.
Rock on ollut henkireikänä Risto Järvenpäälle. Omien sanojensa mukaan ilman rockia hän ei tulisi toimeen. Muusikon kotoa löytyykin paljon tätää tukevaa aineistoa: kymmeniä kitaroita, vanhoja putkivahvistimia ja läjäpäin äänilevyjä. Lastenmusiikin ja rockin välille Risto vetää kuitenkin selkeän rajan.
"Pidän ehdottomasti rockmusiikin ja lastenmusiikin erossa toisistaan. Minä en ole edes soittanut sähkökitaraa lastenlevyilläni kuin ehkä korkeintaan parissa biisissä. Minun mielestäni "sex, drugs ja rock´n´roll" on ihan eri juttu kun lastenmusiikki. Minusta on naurettavaa, että ihmiset jotka eivät ole ikinä oppineet tai kyenneet villitsemään kansaa omalla rockmusiikillaan lähtevät tekemään sitä sitten lapsille. Se on masentavinta ja tyrmistyttävintä paskaa mitä voi olla."
Rockia Järvenpää soittaa juuri 40 vuotta täyttäneessä oululaisessa Express-bändissä, jossa hän on ollut mukana vuodesta 1976 lähtien.
Riston Järvenpään mukaan Expressiä voisi pitää eräänlaisena Oulun bändien äitinä. Hänen mukaansa toista valtakunnallisesti niin tunnettua yhtyettä ei tuon ajan Oulusta tule.
"Hyviä bändejä täältä on kyllä tullut aina. Oulu on ehdottomasti vahva musiikkikaupunki. Sen verran haluan pohjoissuomalaisille sanoa, että kannattaa pitää oma häntä pystyssä. Pitää luottaa siihen, että täällä tehdään paikallisesti hyvää tavaraa. Ei aina tarvitse pyrkiä ja rimpuilla sinne Helsingin suuntaan. Kannattaa muistaa se, että Helsingin yli voi lentää aivan huoleti. Näkisin hyvin mielelläni semmoista omaehtoista vahvuutta ja etenemistä kaikille taiteentekijöille. Olivat ne taiteentekijät sitten kirjojen, musiikin tai kuvan tekijöitä. Pelko pois ja eteenpäin täysillä", Risto neuvoo.
Eteenpäin Risto Järvenpää pyrkii itsekin. Paljon on vielä tehtävää ja nähtävää, vaikka mitään suurempia suunnitelmia hän ei suosikaan.
"Minulla on sellainen tuntuma, että aapistyöt jatkuvat. Siitä on tullut hyvät palautteet ja uskon, että yhteistyö jatkuu sillä saralla. Haluaisin tehdä levylle myös balladejani ja matkustella ympäri maailmaa. Oikeastaan mitään ehdotonta juttua ei juuri nyt ole, sillä kaikki nuo vaativat aika paljon, joten mitään ei ole piirretty kiveen. Suosin sitä, että kannattaa toimia hetkessä ja silloin kun itsellä on se tuntuma. Ei pidä suunnitella koko ajan vaan sitä, mitä tekee ensi vuonna. Asioita pitää tehdä heti silloin kun ne tärähtävät. Muuten ne menevät ohi."