Tiistai-illan viimeinen jäävuoro Raksilan jäähallissa päättyy kello 22.45, ja työ alkaa yhdeltätoista: Kiireen vilkkaa jää peittoon ja esiintymislava pystyyn.
Whitesnake-yhtye tuo äänentoiston ja valot mukanaan. Niiden kokoaminen alkaa aamuseitsemältä ja valmista pitää olla alkuiltapäivästä, jotta kaikki ehditään viilata keskiviikko-iltaa varten konserttikuntoon.
Yhtye tulee paikalle parin kolmen rekkalastin ja noin viidentoista roudarin voimin. Oulusta kerätään kokoon saman verran kokeneita lavanrakentajia.
"Ne ovat näitä elämäntapaintiaaneja, joita täällä pyörii", konserttijärjestäjä Ilpo Sulkala kuvailee, mutta muistaa kehua porukan ammattitaitoa.
Lämmitys tärkeintä
Keskiviikon Whitesnake-konsertti on ensimmäinen kerta kun päästään kokeilemaan, miten Raksilan uusittu jäähalli soveltuu johonkin muuhun käyttöön, kuin jääkiekon näyttämöksi.
"Ei loistava, mutta kohtuullisen hyvä", Sulkala arvioi.
Nyt käytössä ovat kunnon pukuhuoneet, katsomossa on kunnon penkit ja mikä tärkeintä, halli on lämmitetty. Vanhaan halliin Sulkala ei olisi enää ryhtynyt konserttia järjestämään.
"Ei ihmisiä tänä päivänä kehtaa viedä sellaiseen paikkaan, missä pakkanen paukkuu", Sulkala sanoo.
Hän oli 1980-luvun alkupuolella tuomassa Kiss-yhtyettä jäähalliin. Ulkona oli 30 astetta pakkasta ja sisälläkin yli 20, Sulkala muistelee päätään pyöritellen.
Areenaa ei tarvita
Raksila ei tietenkään pärjää vertailussa Hartwall-areenalle, joka rakennettiin alun perinkin monitoimihalliksi. Siellä kaikki on viimeisen päälle mietittyä aina artistien sisäänkäynneistä lähtien.
Kokonaan uuden areenan rakentamisessa Ouluun ei olisi Sulkalan mielestä ollut mitään järkeä. Ihmisiä ei riitä kovin moneen suureen tapahtumaan vuodessa.
Sulkala laskeskelee, että Raksilan jäähalliin voitaisiin tuoda kaksi-kolme suurta konserttia talvessa. Viritteillä on yhteistyötä Ruotsin suuntaan. Oulusta artistin kiertue jatkuisi kätevästi Pohjanlahden toiselle puolelle, jolloin pitkien välimatkojen ongelma pienenee.
Lattia Rovaniemeltä
Oulussa ongelma on muun muassa se, ettei katosta voi ripustaa mitään. Puupalkit eivät kestä, joten esimerkiksi valoja varten on rakennettava oma häkkyrä, niin kutsuttu ground support.
Eikä Oulussa ole omaa lavaa tai lattiaa, jolla jää peitetään. Ne joudutaan vuokraamaan Rovaniemen Lappi-areenalta. Omien hankkiminen Ouluun on Sulkalan mielestä edessä.
"Me olemme esittäneet niitä ensi vuoden hankintoihin. Se riippuu meneekö se läpi talousarviossa", sanoo Raksilan jäähallin hallipäällikkö Veikko Torkkeli.
Hänen mielestään omat lattialevyt ovat elinehto, mikäli jäähallissa halutaan järjestää monipuolisia tapahtumia jääaikana. Kyselyjä on tullut jo alkuvuodelle.
Hintaa kertyisi noin 125 000 euroa, mutta pitemmän päälle ne maksaisivat itsensä takaisin. Muualta vuokraamisessa ja pitkien matkojen takaa kuskaamisessa ei ole järkeä.
Rovaniemellä jään peittävä lattia on käytössä useammin kuin kerran kuukaudessa. Tavoitteena on pidetty yli kymmentä tapahtumaa vuodessa, ja se menee reilusti rikki. Parhaimmillaan Lappi-areenaan on ahtautunut yli 5 000 ihmistä.
Eppu Normaalin konsertti avasi pään isoille tapahtumille avajaisissa vajaa vuosi sitten. Markkinointi- ja tapahtumavastaava Urho Niemelä kertoo, että areenasta 51 prosenttia omistavalle Rovaniemen kaupungille koidu lainkaan menoja.
Pikkuhiljaa päästään entistä enemmän siihen, että halli vuokrataan eteenpäin, eikä tapahtumia tarvitse järjestää itse ja omalla riskillä. Oman alueen kinkerit tuodaan lähes poikkeuksetta Lappi-areenaan.