Paavo Väyrynen, 60, on monissa liemissä keitetty ja kaiken nähnyt politiikan konkari. Monesti hän on yllättänyt vedoillaan niin toiset politiikan pelikentillä kuin tiedotusvälineetkin. Aina hän on myös nostattanut voimakkaita mielipiteitä -- niin puolesta kuin vastaan.
Niin hän teki myös ilmoittaessaan vaalien jälkeen, että ryhtyykin kansanedustajaksi vain, jos tarjolla on hänelle kyllin hyviä tehtäviä. Monien silmissä Väyrysen veto näytti kiristykseltä.
Tiedotusvälineissä Väyrysestä on usein piirtynyt pelurin ja pyrkyrin kuva. Mutta eipä Väyrynenkään ole kainostellut syyttää mediaa omista vastoinkäymisistään.
Ensimmäisen kerran Väyrynen valittiin kansanedustajaksi vuonna 1970 -- vain 23-vuotiaana. Eduskunnassa istuu vain muutama muu tuolta ajalta, kaikki välillä eri syistä poissa olleita. Viiden vuoden kuluttua Väyrynen oli jo opetusministerinä presidentti Kekkosen runnaamassa "hätätilahallituksessa".
Seuraavina vuosina ministerintehtävät vaihtuivat. Ulkoministerinä hän on toiminut kolmella vuosikymmenellä Kalevi Sorsan (sd.), Mauno Koiviston (sd.) ja Esko Ahon (kesk.) hallituksissa.
Väyrysen poliittisen uran huippuhetki oli 1980, kun hän kukisti maalaislitto-keskustaa 16 vuotta johtaneen Johannes Virolaisen. Ikävä takaisku oli pian edessä. Puoluejohtajana Väyrynen ajoi Neuvostoliiton tukemaa Ahti Karjalaista keskustan presidenttiehdokkaaksi vuoden 1982 vaaleihin. Puolueväki valitsi Virolaisen.
Urho Kekkosen seuraajaksi valittiin sosialidemokraatti. Väyrynen ja Sorsa tulivat huonosti toimeen samassa hallituksessa ja pitkään jatkunut punamultayhteistyö päättyi 1987. Keskustan johtamisesta Väyrynen luopui 1990. Hän oli kahdesti puolueensa ehdokkaana presidentinvaaleissa.
Jätettyään ulkoministerin tehtävän kesken kauden 1993 Väyrynen ryhtyi vastustamaan Suomen EU-jäsenyyttä. Hän johti eduskunnan ikimuistoista jarrutuskeskustelua. Kun Suomi vastoin Väyrysen pyrkimyksiä liittyi unioniin, tämä siirtyi politikoimaan EU:n parlamenttiin, vaikka varmisteli itselleen muutamissa vaaleissa paikan myös Suomen eduskuntaan.
Kotikonnuilleen Keminmaalle Väyrynen on luonut Pohjantähti-opiston, nuorisokodin, Pohjois-Suomen suurimman tanssikeskuksen ja kotiviinitilan.
