Monien energiayhtiöiden siirtymistä kaukoluentaan on jarrutellut se, etteivät viranomaiset ole ohjeistaneet asiaa. Myös investointikustannukset ja kirjavuus laitemarkkinoilla kahlitsevat intoa. Laitteistostandardeja ei ole, eivätkä eri valmistajien laitteistot välttämättä keskustele keskenään.
"Seuraamme tilannetta. Meillä mennee vielä vuosia uuteen järjestelmään siirtymisessä", arvioi Kemin Energia Oy:n asiakaspalveluteknikko Petri Lento.
Oulun Energiassa on myös odotusvaihde päällä. "Katsotaan, mitä viranomaiset laitteistolta haluavat", sähkönsiirronjohtaja Antti Timonen kertoo.
Yhtiön 75 000 asiakkaan siirtäminen kaukoluentaan maksaa 8--9 miljoonaa euroa, joka viime kädessä menee kuluttajien piikkiin.
Oulun Energia kuuluu 12 suurimman taajamaenergiafirman ryhmittymään, jossa mietitään yhteistä strategiaa, jolla saataisiin kaikki volyymiedut irti kaukoluentaan siirtymisessä. Helsingin energiayhtiö ei ole mukana tässä porukassa.
Viranomaisilta ei ole tulossa määräyksiä, ja ohjeidenkin antamiselle kynnys on korkea, sanoo kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen energiamarkkinaviraston ryhmäpäällikkö Antti Paananen. Virasto pohtii parhaillaan mahdollisia suosituksia. Se on myös rekrytoimassa mittausasioihin perehtynyttä virkamiestä.
"Etäluenta on noussut kovasti esille viimeisten kahden vuoden aikana. Vauhti on omalla laillaan aavistuksen verran yllättänyt viranomaisetkin", Paananen myöntää.