heino.ylisipola@kaleva.fi
Meistä suomalaisista on tullut vähitellen moniraitaihmisiä: meillä ei ole enää selkeitä ideologioita, jotka ohjaavat valintojamme. Me haemme elämyksiä, hyvää oloa ja olemme valmiita sijoittamaan rahaa itseemme sekä kotiin ja läheistemme hyvinvointiin. Vapaa-aika nousee koko ajan tärkeämmäksi kuin raha.
Perinteinen suomalainen säästäminen sen kuuluisan pahan päivän varalle hellittää: me uskallamme nauttia tästä ainutkertaisesta elämästämme tässä ja nyt. Käytämme nautintoihimme entistä enemmän rahaa ja otamme yhä reippaammin myös lainaa kulutusmenoihin.
Tulevaisuuden ihminen on eri teemoja elämässään vaihteleva hybridikuluttaja, jolla hyppää teemasta toiseen elämässään. Hän haluaa elämyksiä, hän haluaa viihtyä kotona ja työssään. Jos jossain alkaa tympiä, hybridi-ihminen ei epäröi vaihtaa ympäristöään.
Arviot ovat kohokohtia Turun kauppakorkeakoulun erikoistutkijan Terhi-Anna Wilskan esitelmästä Suomalaisten kulutustrendit nyt ja tulevaisuudessa. Hän puhui loppuviikolla tilaisuudessa, jossa maailman suurimman yrityksen, General Electricin, tytäryhtiö GE Money esitteli uutta maksuaika- ja luottokorttiaan.
Wilskan mukaan 2000-luvun kuluttajan sielunmaiseman ymmärtäminen on entistä vaikeampaa. Meillä on mielihaluja ja -tekoja ja käyttäytymistä, joita on hyvin vaikea ennustaa. Vain suuria linjoja ja yleistyksiä pystytään vetämään.
Koti-esteetikko on nouseva kuluttajatyyppi, joka sijoittaa kotiinsa: remontoi, ostaa huonekaluja, rakentaa puutarhaa ja järjestää kotijuhlia. Kotiin ostetaan myös palveluita kuten siivousta ja ikkunanpesua, kiitos kotitalousvähennyksen.
Vapaa-ajan ja elämysten merkitys kulutuksessa kasvaa edelleen. ´Kulutus´ on sanana huono ja kulunut, parempi on puhua elämyksistä, joissa raha on siellä jossakin taustalla.
Wilskan mukaan tavarat, elämykset ja vapaa-aika sekoittuvat; se on hybridikulutusta eli siinä on vähän kaikkea. Se on sitä moniraitaa, jonka perässä puolueet ja kauppiaat yrittävät juosta arvaillessaan, mikä on päivän trendi ja mitä me elämysten metsästäjät haluamme.
Palveluiden kulutus kasvaa koko ajan, erityisesti kauneuteen, terveyteen ja hyvinvointiin. Me uskallamme hemmotella itseämme yhä enemmän ja yhä useammin.
Säästäväisyyden merkitys elämässämme lievenee, laina saa olla ja luottoa uskalletaan ottaa aikaisempaa rohkeammin. Kulutusluottoa ei tarvitse häpeillä.
Suomalaiset lähestyvät kulutuksessaan kansainvälistä keskiarvoa. Wilska kuitenkin muistuttaa, että meissä elää yhä vanha talonpoikainen tai luterilainen etiikka, jonka mukaan rahaa pitää olla säästössä eikä rahalla saa pröystäillä. Kuluttamisen taustalla on erittäin paljon se pohja, mihin meidät on lapsuudessamme kasvatettu.
Uutta elämänasennetta kuvaa se, että tilanteessa, jossa taloudellisesti on tiukkaa, suomalaiset pyrkivät lisäämään tulojaan eivätkä vähentämään menojaan. Kulutusluottoa ottaneiden määrä on vuodesta 1999 vuoteen 2004 tultaessa liki kaksinkertaistunut, mutta summat eivät ole vieläkään huolestuttavia.
GE Moneyn mukaan Suomessa vain seitsemällä prosentilla ihmisistä on maksuhäiriöitä eli me olemme kansainvälisesti edelleenkin hyviä velanmaksajia. Ongelmia aiheuttavat muun maussa mobiilivelat eli kännykällä otetut pikavipit, joiden summa jää yleensä alle 300 euroon.