Suomenhevosten käyttö kansallisen tason esteratsuina on lisääntynyt vuosi vuodelta.
Suomen omaa hevosrotua on jalostettu ratsuksi vasta kolmisenkymmentä vuotta, mutta jo tuossa ajassa on saavutettu merkittäviä tuloksia.
Suomenratsut ry:n puheenjohtajan Terttu Peltosen mukaan suomenhevonen on aina sopeutunut uusiin haasteisiin.
"Sitä ei ole koskaan jalostettu yhtä ainoaa tarkoitusta varten, joten siitä on kehkeytynyt varmasti maailman monipuolisin hevosrotu. Suomenhevosesta on niin ravuriksi, työajoon, valjakkohevoseksi, kouluratsuksi kuin hyppääjäksikin", Peltonen luettelee.
Pääasiassa suomenhevosia on totuttu näkemään raviradoilla. Kouluratsuinakin ne ovat suositumpia kuin estehevosina, sillä puoliverisiin verrattuna suomenhevosen rakenne on raskas.
Kun estekorkeudet nousevat, on selvää, että kisoissa pärjäävät vain tietyn tyyppiset yksilöt.
"Esteratsuina pärjäävät suomenhevoset ovat usein ravipuolelta siirtyneitä, ryhdikkäitä, kevyempirakenteisia ja pidempikaulaisia hevosia, joilla on yleensä loputon into hypätä", Peltonen tiivistää.
Imago
muuttumassa
Suomenhevosesteratsujen jalostusta pyritään edistämään rodun omilla kilpailuluokilla, -sarjoilla ja mestaruuskoitoksilla. Uutta piristystä kasvatustoimintaan on antanut myös suomenhevosten oma kasvattajakilpailu.
Viime vuonna kansallisella tasolla kilpaili Suomessa reilut parisataa suomenhevosta. Lukuun on laskettu niin koulu-, este-, kenttä- kuin valjakkohevosetkin.
Kovatasoisten suomenhevosten määrä on ollut kovassa nousussa jo pitkään.
Kansallisella tasolla suomenhevoset kisaavat useimmiten omissa luokissaan, mutta aluetasolla ei ole ollenkaan tavatonta, että suomenhevonen päihittää puoliveriset. Korkeampiin estekorkeuksiin ja vaativampiin luokkiin pääseminen vaatii kovaa työtä.
Palkintojen pitää
olla hyvät
"Kisojen palkintoihin on pyritty panostamaan, ja niihin on antanut tukensa muun muassa hevoskasvatuksen keskusjärjestö Suomen Hippos ry.
Palkintojen on oltava hyvät, jotta ne kiinnostaisivat hyviä ratsastajia, jotta he puolestaan panostaisivat suomenhevosten koulutukseen", Peltonen perustelee.
Suomenhevosen nopean kehittymisen ehdottomana edellytyksenä Peltonen pitää sen yhteistyökykyistä luonnetta, joka tuli koeteltua jo sotien aikaan.
Moni suhtautuu suomenhevoseen kunnioittavalla lämmöllä. Taakse on jäämässä aika, kun suomenhevosta halveksittiin pelkkänä kyntöruunana - ja hyvä niin.
Oulun Pokaalin toinen kansallinen suomenhevosluokka ratsastetaan tänään noin klo 16.