Englantia osaavat nykyään kaikki, mutta muiden kielien opiskelu ei enää ole niin suosittua kuin ennen. Saksan opiskelun suosio lukiossa on alamaissa eikä yliopistoissakaan ylimääräisiä kieliopintoja mahdu aikatauluun.
"Joihinkin tiiviisiin opinto-ohjelmiin on nykyään vaikea sovittaa kieliopintoja. Kielten opiskelun eteen pitää nähdä vaivaa ja itse panostaa asiaan paljon", Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpalveluiden suunnittelija Sari Vähäkangas sanoo.
Esimerkiksi tekniikan alalla pakollisia kieliopintoja on supistettu. "Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että työssä kieliä kuitenkin tarvitaan. Työnantajat hakevat monipuolisuutta, kielitaidosta on selvää hyötyä", Vähäkangas tietää.
Yliopistoissa opiskellaan edelleenkin monipuolisesti kieliä, mutta alemmalla tasolla. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa muiden kuin englannin korkeamman tason kurssit ovat vähentyneet.
"Ainelaitosten johtajat saattavat myös antaa opiskelijoille ohjeita vähentää kalliita kieliopintoja", kielikeskuksen johtaja Maija Kalin sanoo.
Ruotsia
ei osata
Kempeleessä pääkonttoriaan pitävä PKC Group tarvitsee ylempiä toimihenkilöitä, jotka osaavat vähintäänkin englantia.
"Englanti on niin suuressa roolissa nykypäivänä, ettei se enää ole ongelma, mutta en olisi uskonut vielä viisi vuotta sitten, ettei löydy ruotsintaitoisia ihmisiä", henkilöstöpäällikkö Minna Tuomikoski ihmettelee.
"Kielipohja kapenee, nuoret eivät osaa eivätkä ole kiinnostuneita ruotsista", henkilöstöpalveluyritys MPS:n Oulun toimiston senior partner Seppo Kangaskin sanoo.
Kankaan mukaan kielitaidon merkitys on pitkän ajan kuluessa kasvanut tehtävästä riippumatta. Toisaalta pelkkä englantikin voi riittää. "1990-luvulla puhuttiin saksan korostumisesta, nykyään siitä harvoin puhutaan. Myös venäjästä on puhuttu paljon, mutta vaatimuksissa se ei usein nouse esille", Kangas väittää.
Monipuolisuus
on valttia
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) koulutusjohtaja Markku Koponen on eri mieltä. "Ei pelkällä englannilla pärjää. Yritykset, jotka suuntautuvat itään lähinaapurin markkinoille tai kauemmaskin, tarvitsevat kulttuurin ja kielen tuntemusta."
EU-tasolla ollaan EK:n linjoilla. Euroopan kulttuurienvälisestä teemavuodesta vastaava, Romanian kansallinen lähettiläs Sandra Pralong sanoi Kalevassa 19.syyskuuta, että liike-elämässä englannintaito ei enää riitä, kun markkina-alueet ovat laajentuneet kattamaan koko maailman.
"Englanniksi voi kyllä ostaa tänä päivänä mitä tahansa mutta ei myydä", Pralong muistutti.
Aktiivinen
käyttö on etu
Kielitaito on hyvä hankkia jo kouluaikoina. "Alkeista kielen opiskelu on hankalaa ja raskasta työn ohessa", Tuomikoski kertoo kokemuksesta.
Rekrytoinnissa tasavahvojen hakijoiden kesken kielitaito on PKC:llä vielä tärkeä valintaperuste. "Myös se, että kieltä on käytetty aktiivisesti on hyvä, esimerkiksi ulkomailla työskentely tai opiskelijavaihdot", Tuomikoski sanoo.
Vuonna 2007 suomalaisista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä kuitenkin väheni edellisvuodesta neljä prosenttia.