Kuntajakoselvittäjä Arto Koski korosti Oulussa monikuntaliitoksen kuulemistilaisuudessa, että aikajänne ja sen punainen lanka on asetettava reilusti tulevaisuuteen kolmen valtuustokauden päähän. Jos Oulun, Haukiputaan, Kiimingin, Muhoksen, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntaliitos toteutuu 1. tammikuuta 2013, niin ratkaisevaa ei ole suinkaan se, miltä maailma näyttää tuosta puolen vuoden kuluttua vaan se, miten Oulun seudulla menee 2025 eli kolme valtuustokautta myöhemmin.
Kuntien yhdistymisessä punainen lanka ulottuu siis varsin pitkälle tulevaisuuteen. Jos vuosi 2025 nähdään kuuden kunnan yhteiselona parempana kuin yksin ollen, Koski saattaa 18. helmikuuta esittää kuntaliitosta. Jos hyvää tulevaisuutta ei ole näköpiirissä, hän ei aio ehdottaa väkisin liitosta.
Pitkän tähtäimen jälkeen liitosneuvottelijoiden pitää katsoa kolmen vuoden päähän, sillä sen mittainen on yhdistymissopimus, jossa sovitaan uuden kunnan pelisäännöistä. Kolmen kuukauden aikajänteellä kuntien pitää saada toimimaan yhteinen hallinto ja henkilöstöpolitiikka. Nopein ratkottava asia on kuntien tietojärjestelmien sovittaminen yhteen. Se pitää hoitua kolmessa päivässä, mutta se on ongelmista selvästi vähäisin.
"Jos isoa kuvaa tulevaisuudesta eli yhteistä punaista lankaa ei ole, niin vaikea tältä paikalta on esittää yhdistymistä. On hyödyllistä katsoa pitemmälle kuin kolmen vuoden päähän", Koski korosti.
Kahdeksan edellytystä
Kuntajakoselvittäjä Arto Koski listasi kahdeksan perusedellytystä, joiden pitää täyttyä, jotta kuuden kunnan liitos olisi mielekäs toteuttaa.
Kuntien pitää kokea olevansa samaa toiminta-aluetta. Kunnissa pitää uskoa alueen elinvoiman lisääntyvän. Oulu on joka tapauksessa alueen keskus, mutta sopiiko uusi kuntarakenne muille?
Mitä merkitsee uuden kunnan koko niin hyvässä kuin pahassa? Ovatko etäisyydet liian pitkät vai sopivat kuntaliitokseen? Kuudentena perusedellytyksenä on, että viranhaltijat ja päättäjät löytävät liitoksessa yhteisen sävelen. Talous on seitsemäs tärkeä tekijä ja viimeinen perusedellytys on, että vuosi 2013 on todella sopiva hetki yhdistymiselle.
Kuuden aiemman asukastilaisuuden Arto Koski kertoi nostaneen esille useita polttavia kysymyksiä. Suurin huoli on, miten palvelut onnistutaan järjestämään. Työpaikat ja yrittäjyys ovat myös iso kysymys kuten kuntien talous.
Lisäksi asukasilloissa on puhuttu joukkoliikenteestä, ympäristöstä, hallinnosta, henkilöstöstä, kuntien välisestä luottamuksesta ja kilpailusta, demokratian ja vaikuttamisen keinoista, maankäytöstä ja kaavoituksesta sekä jopa seurakunnista, vaikka kuntaliitoksessa ei lasketakaan kirkontornien määrää.
Koski kertoi Saalastinsaliin kokoontuneille, kuinka 2009 liitoksessa Seinäjoen seutu on saanut erityisesti yritystoimintaansa uutta potkua. Aiemmin kiistelleet Seinäjoki ja Nurmo ovat onnistuneet vapauttamaan patoutuneen energiansa yhteisen hyvän eteen, vaikka liitospäätös syntyi Nurmon valtuustossa vain yhden äänen enemmistöllä. "Riitely on kallista hallintoa", Koski huomautti.
Kuntaliitosselvityksessä mukana olevien kuntien asukkaiden on mahdollista vielä osallistua liitoskeskusteluun netissä olevan palautelomakkeen kautta sähköpostitse. Aikaa on pari viikkoa tällä kierroksella. Lomake löytyy jokaisen selvityksessä mukana olevan kunnan kotisivulta.