Useat tuomioistuinten virkamiehet ovat Suomessa joutuneet painostuksen kohteeksi.
Syyttäjistä joka neljäs ja tuomareista joka viides on kokenut häiriköintiä, uhkailua, väkivaltaa tai heitä on yritetty lahjoa. Painostus on kohdistunut joskus myös virkamiesten läheisiin.
Tiedot ilmenevät Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin Heunin tutkimuksesta, joka julkaistiin keskiviikkona. Kysely tehtiin vuonna 2008. Siihen vastasi 255 syyttäjää, mikä on valtaosa Suomen syyttäjistä. Tuomareista ja esittelijöistä vastasi puolet eli 640. Kokemuksia kysyttiin edellisen puolentoista vuoden ajalta.
Suurin osa epäasiallisesta käytöksestä oli häirintää, kuten ikäväksi koettuja puheluja, kirjeitä, sähköposteja tai tekstiviestejä. Noin joka neljännessä tapauksessa kyse oli suorista uhkauksista.
Heunin johtajan Kauko Aromaan mukaan häirinnän ja uhkausten motiivina on usein halu vaikuttaa prosessin lopputulokseen tai purkaa turhautumista ratkaisuista.
Aromaan mukaan joukossa oli tappouhkauksia ja kanteluilla uhkaamista. Kanteluilla voidaan myös oikeasti sotkea tutkintaa.
"Rikos saatetaan jopa saada vanhenemaan. Se on täysin laillista mutta tietenkin sopimatonta."
Jengien uhkailu harvinaista
Kaikista vakavimmat painostusyritykset, kuten vahingonteot, väkivalta, perheenjäsenten häirintä ja lahjonta olivat hyvin harvinaisia. Noin prosentti kertoi, että perheenjäseniä oli häiritty. Lahjuksia oli tarjottu kolmelle.
Vastanneet arvioivat, että neljä prosenttia häiriköistä kuului kuului järjestäytyneeseen rikollisryhmään. Toiset neljä prosenttia olivat poliittisia aktivisteja.
Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston työsuojelupäällikön Tapio Mäkisen mukaan häirintä ja vaikutusyritykset ovat hyvin harvinaista.
"Usein siitä vastaavat yksittäiset häiriintyneet ihmiset."
Hänen mukaansa kahden syyttäjän käyttäminen jutuissa auttaa osapuolia ymmärtämään, että kyse on viranhoidosta eikä henkilöistä.
Samanlainen kysely tehtiin samaan aikaan Ruotsissa. Vertailu Suomen lukuihin ja kokemuksiin valmistunee syksyllä.