Vuonna 2018 Suomeen tuli noin 2 500 uutta turvapaikanhakijaa ja lisäksi uusintahakemuksia jätettiin iso määrä. Vuosien 2015–2016 ruuhkan aikana eri toimijoissa oli osittain kokematontakin väkeä ja myös siksi tapahtui menettelyvirheitä, joita paikataan uusintahakemuksilla.
Tällä hetkellä on vireillä lakimuutos, jolla pyritään estämään ns. turhat ja viivyttelymielessä tehtävät uusintahakemukset. Tämä on mielestäni järkevä muutos.
Edelleen laissa tulee mahdollistaa sellaiset uusintahakemukset, jotka johtuvat menettelyvirheistä edellisessä prosessissa tai uusista olennaisista seikoista hakijan kotiseudulla, kuten uusi aseellinen selkkaus tai uudet vakavan vainon vaaraan johtavat syyt, jotka eivät ole olleet aiemmin tiedossa.
Turvapaikanhakijat ovat yksilöitä. Suuri osa on miehiä, mutta mukana on paljon naisia, yksin tulleita lapsia, perheitä ja ihmiskaupan uhreja. Näissä hakijoissa on valtava määrä Suomen tarvitsemaa potentiaalia ja työvoimaa – ihmisiä, joita työvoimapulasta kärsivä maamme tarvitsee.
Yhtenä esimerkkinä mainitsen yksin alaikäisinä tulleet afgaaninuoret, joista moni on paennut talibanien uhkaa. He ovat oppineet nopeasti hyvän suomen kielen, ovat suorittaneet peruskoulut ja ovat jo töissä tai ammattikoulussa. Me tarvitsemme näitä fiksuja nuoria Suomeen. Koska he tulivat alaikäisinä, he pääsivät kouluihin jo lopullista lupapäätöstä odottaessaan. Täysi-ikäisten kohdalla kieliopinnot ja muu kotoutus alkaa täysimääräisesti vasta oleskeluluvan saamisen jälkeen.
Vaalien lähestyminen näkyy nyt äänenpainoissa ja keskustelussa. Toivoisin, että yksinkertaistetut ja jopa vihamielisyyteen rohkaisevat äänenpainot pysyisivät maltillisina.
Sekä Migriin että tuomioistuimiin olisi hyvä saada lisäresursseja. Vuoden 2015 tp-hakijoista moni on odottanut yli kolme vuotta ratkaisua hakemukseensa. Olisi suotavaa, että lupaprosessit olisivat tehokkaampia ja nopeampia ja painopistettä saataisiin mieluummin kotouttamiseen.
Useat tp-hakijat työllistyvät odottaessaan lupapäätöstä, mutta moni tp-hakija odottaa päätöstään liian passiivisena. Pitkä passiivinen odotus ilman työtä ja koulua ei ole hyväksi.
Toivon, että uusi eduskunta tarkastelee kotouttamislainsäädäntöä ja muuttaa mallia siten, että tp-hakijat pääsevät ja velvoitetaan aiemmin kielikursseille ja töihin aktiiviseksi osaksi yhteiskuntaa. Näillä toimilla ehkäistänee myös syrjäytymistä.
Olen samaa mieltä sisäministeri Mykkäsen kanssa siitä, että muun muassa Irakin kanssa on neuvoteltava siitä, että heidän tulee vastaanottaa oman maansa kansalaiset, joilla on Suomesta lainvoimainen käännyttämispäätös. Näin ei nyt tapahdu.
Väliaikainen oleskelulupa maasta poistumisen estymisen vuoksi tulisi myöntää viran puolesta henkilöille, joita oma kotimaa ei ota vastaan. Väliaikainen oleskelulupa on parempi vaihtoehto kuin että nämä ihmiset ovat paperittomina Suomessa. Väliaikaisen B-luvan aikana ja myös oleskelulupaa odottavilla tulisi olla aina työnteko-oikeus, jotta he eivät joudu pimeille työmarkkinoille tai ihmiskaupan uhriksi.
Toivon suomalaisille ja uudelle eduskunnalle avarakatseisuutta nähdä turvapaikanhakijat yksilöinä, jotka osaltaan voivat helpottaa myös maamme työvoimapulaa. Suurin osa pakolaisista on lähtenyt pakoon henkilökohtaista vainoa, sisällissotia ja sotia. Emme saa unohtaa sitä perustaa, joiden vuoksi kansainväliset ihmisoikeussopimukset on luotu ja joita Suomen tulee oikeusvaltiona noudattaa.
Ulla Riekki
asianajaja, julkinen oikeusavustaja
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.