Maaseudulla varaudutaan sähkökatkoksiin yhä useammin omalla aggregaatilla. Olipa kyseessä sitten karjatila tai kalankasvattamo, ilman sähköä työstä ei tule mitään.
Kuhmon Heinälahdessa Kainuun Lohimestari Oy:n yrittäjä Jouko Heikkinen perkasi maanantaiaamuna lohia taskulampun valossa. Sähköt olivat poikki myös sunnuntaina. Tiistaina katkoksiin ei olisi enää varaa, sillä Helsinkiin tilattu iso kalakuorma pitää saada siistinä matkaan.
"Lammikoilla ilmastimien varavoimana on pakko olla aggregaatti. Tuttuja katkokset täällä ovat, johtokujat metsässä ovat niin kapeita. Kun oikein sataa raskasta lunta, voi olla melkein varma, että kohta pimenee."
Kotieläinagronomi Helena Kämäräinen Pro Agria Kainuusta kertoo, että jo parin tunnin sähkökatkos voi aiheuttaa karjalle ongelmia.
"Lämpö ja kosteus nousevat navetassa nopeasti, kun ilmastointi pysähtyy. Käsin ei suurta karjaa lypsetä, eivätkä kaikki lehmät siihen edes suostu. Sähköttömyyden jatkuessa pitkään karjan sairastumisen riski kasvaa nopeasti", Kämäräinen varoittaa.
Varasähköön avustusta
Maatiloille hankittavaan aggregaattiin saa avustusta puolet hankintahinnasta. Omaa varasähköjärjestelmää rakentavat parhaillaan muun muassa Pyhännän Tavastengän tilalliset. Arto Heikkiselle aggregaatin tarpeellisuus kirkastui lopullisesti viime marraskuussa, kun lumi vei tilalta sähköt jopa 26 tunniksi.
"Kylälle on tulossa nyt useita aggregaatteja. Kun hankimme ne yhteisostona, hankinta on tavallista edullisempi", Arto Heikkinen kertoilee suunnitelmista.
Fortum Sähkönsiirron käyttöpäällikkö Ilkka Mäkiniemi kertoo, ettei vikapäivystyksen ruuhkia voida aina välttää, vaikka pyrkimys siihen onkin. Yhtiössä voidaan ottaa kerralla vastaan puolensataa puhelua, mutta linjalle saattaa pyrkiä laajan katkon aikana yhteensä jopa tuhansia asiakkaita.