Karaokesta on liki 20 vuodessa tullut koko kansan harrastus. Sitä laulavat ministerit ja maajussit, tytöt, pojat ja isovanhemmat. Karaoken kautta syntyy iskelmätaivaalle uusia tähtiä ja baareihin uusia ammatteja. Karaokenvetäjinä työkseen toimivia on Suomessakin kymmeniä.
Olavi Lehtikankaan tangoääni tihkuu tunnetta ja miksei tihkuisi. Pöydässä käsi poskella laulua kuuntelee vaimo Jelena. Hänelle karaokeillat ovat kielikoulutusta, kun hän yrittää samalla lukea kuvaruudulta laulun sanoja suomeksi.Toisissa pöydissä selataan yli 2000 kappaleen valikoimista mieleistä laulettavaa. Käenpesän baarissa karaokeisäntä Jouko Herrasella on kiire ottaa toiveita vastaan ja asetella taustalevy jo seuraavalle laulajalle.
Merja Viljamaa on valinnut äänenavaukseen Kotiviinin ja haastaa karaokeisännän parikseen laulamaan. Merja on laulanut vuoden verran kansalaisopiston karaokepiirissä, jota Jouko Herranen aikaisemmin veti.
"Olen niin kova jännittäjä, että lauloin aluksi istualtaan. Piirissä olen saanut esiintymisvarmuutta", Merja kertoo. Hän käy laulamassa lähikuntien karaokepaikoissa milloin ehtii,mutta kotonakin on laitteet. "Tykkään laulamisesta, mutta olen hyvin kriittinen omaa lauluani kohtaan. ja haluan kehittyä siinä. Ensin haaveilin kuoroon menosta, mutta se on nyt jäänyt."
Hän on vuorotyössä dementiakodissa. "Siellä me mummojen kanssa laulellaan kaikkea mahdollista virsistä valsseihin. Vasta nyt, kun itse olen alkanut laulaa, olen huomannut, miten upeita sanoituksia löytyy. Niihin sisältyy koko elämän kirjo ja valtava määrä tunnetta."
Merja Viljamaa sanoo karaoken tuoneen elämäänsä aivan uuden vaihteen. "Mieskin ihmettelee, miten minä nyt jaksan, kun en aiemmin iltamenoihin jaksanut lähteä."
Karaokeharrastus ei osoita hiipumisen merkkejä, päin vastoin.
On ilo seurata, miten laulajat kehittyvät harrastuksen myötä. Vasta-alkajista kasvaa upeita tulkitsijoita", kehuu Jouko Herranen. Monet innostuvat kilpailemaankin, mutta suurin osa sadoista tuhansista suomalaisista haluaa vain laulaa.
Pauliina Sormunen on laulanut karaokea siitä asti, kun on baariin päässyt. Hän on myös osallistunut menestyksellisesti erilaisiin kilpailuihin. Kun hän laulaa suosikkikappaleensa Karaokekuningas, ei epäilykselle jää sijaa.Tummassa äänessä on voimaa ja esiintymisessä karismaa.
"Nyt on pakko jarrutella, kun kotona on pikkuinen, ei voi pitää karaokelaitteita täysillä", Pauliina nauraa. Laulamisen palo on kuitenkin niin suuri, että joskus on livahdettava mikin ääreen.
"Ehkä kerran kuukaudessa. Aikaisemmin kiersin karaokepaikkoja viikoittain."
Alan ihmiset löytävät jokaiselta paikkakunnalta laulupaikan, jos ei muuten niin netin kautta.
"Helsingissä on paljon karaokebaareja, mutta silti laulamaan joutuu jonottamaan pitkään", tietää siellä asuva Aila Rautanen, joka pyrähtää paikalle ylivieskalaisen Emma Timlinin kanssa.
Alahärmästä kotoisin olevat lapsuudenystävät alkavat heti etsiä laulettavaa.
"Tapaamme nykyään harvoin, mutta jos lähdemme kahdestaan ulos, laulamaan on päästävä", kertoo Emma Timlin. Mieluisinta musiikkia ovat iskelmät ja suosikkilaulaja Anna Erikson.
Baari täyttyy hiljalleen. Vaikka kurkunkostuketta nautitaan säästeliäästi, tunnelman kohotessa taito antaa yhä enemmän tilaa tulkinnalle. Tanssilattiallekin malttaa yhä useampi.