Oulun kaupungin terveydenhuollon ylilääkäri Päivi Hirsso pitää antibioottien ylikäyttöä edelleen isona ongelmana avoterveydenhuollossa. Päivystävä lääkäri määrää antibiootin usein siksi, että potilas sen haluaa, vaikkei tarvitse.
Suurin osa avohoidon antibiooteista kuluu hengitystieinfektioiden hoitoon. Moni työikäinen tulee päivystykseen tavallisten flunssaoireiden takia jo kolmantena tai neljäntenä päivänä oireiden alusta toiveenaan saada antibioottikuuri.
Hirsson mielestä perusterve ihminen voi rauhassa odotella normaalien flunssaoireiden kanssa kymmenen päivää, ennen kuin tarvitsee lääkärin arvioita antibiootin tarpeesta.
Poskiontelotulehdus on tyyppiesimerkki turhasta antibiootin käytöstä. "Poskiontelotulehdus paranee yleensä ilman antibioottia. Märkäisen, voimakkaasti oireilevan poskiontelotulehduksen paras hoito on punktio", Hirsso sanoo.
Työikäisten hengitystieinfektiot ovat pääosin virusten aiheuttamia. Hirsson mukaan keuhkoputkitulehdukseenkaan ei yleensä tarvita antibioottia.
Astmaatikot tai tupakoitsijat voivat tarvita antibiootin herkemmin. Lääkäriin on syytä hakeutua myös, jos infektio pitkittyy, korkea kuume nousee uudestaan, hengitys vaikeutuu tai yleistila heikkenee.
Lapsiakin lääkitään Hirsson mukaan turhan herkästi. "Leikki-ikäinen lapsi saa 6-10 hengitystieinfektiota talven aikana, ja usein ne paranevat itsestään. Ei lapsi ehdi kunnolla toipua edellisestä, kun uusi on jo päällä."
Hirsso toimii oman työn ohessa Lääkehoidon kehittämiskeskuksen koordinaattorina Pohjois-Suomessa.